Itäkeskuksen kielilukio muuttaa uusiin tiloihin Myllypuroon – mitä tehdään vanhalle koulurakennukselle?

Koulutus: Kielilukion vanha rakennus alkaa olla tiensä päässä. Koulu muuttaa kesällä 2023 Myllypuroon. Vanhan lukion tulevaisuudesta ei ole tehty päätöksiä.

Helsingin kielilukion ensimmäisen vuosikurssin oppilaat Helmi Saimi ja Henri Saarikivi viettivät maanantaina muiden lukiolaisten tavoin tauolla aikaansa koulun aulassa.

Ennen ylioppilasjuhliaan he pääsevät 700 muun lukiolaisen kera muuttamaan uuteen kouluun.

Kummankaan mielestä nykyisen koulurakennuksen kunto ei ole hyvä.

– Kyllä tämä on aika surkeassa kunnossa, Saarikivi moittii.

– Sisäilma on niin huonoa, että minulla on koulupäivisin usein päänsärkyä, Saimi puolestaan arvioi.

Kielilukion nykyisen rakennuksen kohtalo on edelleen auki. Kun uusi lukio valmistuu Myllypuron metroaseman läheisyyteen kesällä 2023, Kajaaninlinnantiellä sijaitseva vanha koulu tyhjenee kokonaan.

Vuonna 1968 valmistunut koulu on huonokuntoinen.

– Kouluun on tehty viimeisten 15 vuoden aikana erilaisia teknisiä korjauksia noin neljällä miljoonalla eurolla. Korjauksilla on pyritty varmistamaan, että koulu olisi käyttökelpoinen, kertoo kaupungin tilapalveluiden hankeyksikön päällikkö Jarmo Raveala.

– Rakennus on kuitenkin teknisesti niin huonossa kunnossa, että todennäköisesti sen perusparantaminen johonkin palvelukäyttöön ei ole taloudellisesti perusteltua.

Kielilukion tyhjenemisen jälkeen kaupunki arvottaa rakennuksen uudelleen.

– Yleensä rakennus joko pidetään osana palveluverkkoa, mistä huolehtivat kaupungin palveluita tuotavat toimialat.

– Mutta silloinkin se myös vaatisi rahaa toimintaan, ylläpitoon ja tässä tapauksessa isoihin investointeihin. Jos rakennusta ei tarvita osaksi kaupungin omaa palveluverkkoa, esitetään siitä luopumista, Raveala kertoo.

Käytännössä vaihtoehtoina on joko purkaa rakennus tai löytää sille uusi käyttötarkoitus. Jos koulurakennukseen tuodaan uusia toimintoja väliaikaisesti, sekin merkitsisi lopulta koulun purkamista.

Raveala ei tässä vaiheessa ota kantaa siihen, milloin koulun kohtalo tulee esimerkiksi kaupunkiympäristölautakunnan tai muiden elinten esityslistoille.

– Päätöksenteko on monivaiheista ja itse tontin tuleva käyttötarkoitus päätetään kaavoituksessa. Samassa yhteydessä voidaan päättää esimerkiksi siitä, suojellaanko rakennus vai ei, Raveala muistuttaa.

Mahdollista suojelua varten on ensin selvitettävä rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Kynnys suojelukohteeksi pääsemiselle on korkea, eikä se ole kielilukion kohdalla todennäköistä.

Hyvä esimerkki Helsingin omistamasta suojelukohteesta on Ravealan mukaan esimerkiksi 1901 valmistunut Klippanin jugend-huvila, jota pidetään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.

– Tässäkin tapauksessa rakennus on käytössä vain kesäisin, ja sen korjaaminen maksaa järjettömän paljon. Kukaan ei pysty maksamaan siitä niin korkeita vuokria.

– Ongelmana on niiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohtalo niissä tapauksissa, joissa näitä kohteita ei tarvita enää osana julkista palveluverkkoa. Sitä ei ole vielä ratkaistu.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut