Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudellamaalla pohditaan, miten hupenevia sote-euroja ja päivystysvastuuta jaetaan – Uusi Hus-pomo hoitovelan kuromisesta: "Lakko on tällä hetkellä pahempi uhka toiminnalle kuin korona"

– Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee jatkossa vähemmän rahaa kuin ennen. Riski on, että palvelut heikkenevät, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tuore toimitusjohtaja Matti Bergendahl, 55.

Arvion mukaan Uudenmaan sote-rahoitus pienenee nykyisestä noin 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Bergendahl sanoo, että vielä on liian aikaista arvioida, mikä on Husin osuus valtion Uudellemaalle antamasta rahoituksesta. Se tarkentuu paraikaa laadittavassa Husin, Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin välisessä perussopimuksessa.

Lisäksi Bergendahl on toiveikas, ettei Uudenmaan kymmeneksen nykyistä pienempi sote-rahoitus ole vielä taputeltu.

– Rahoitus tarkentuu jatkuvasti ministeriössä. Myös ensi vuoden eduskuntavaalit voivat tuoda muutoksen seitsemän vuoden siirtymäajalle suunniteltuun rahoitukseen. Toivotaan, että järki voittaa, sillä Uudellamaallakin asiakkaat sairastavat.

Bergendahlin edeltäjä Juha Tuominen ennakoi sote-uudistuksen vaikutuksia sykyllä 2020 näin:

Husin toimitusjohtaja varoittaa sote-uudistuksesta – "Aletaanko potilaille antaa halvempia syöpälääkkeitä?"

Rahajaon ohella Hus, Helsinki ja neljä hyvinvointialuetta pohtivat, miten työnjako toteutetaan ensi vuoden alusta. Yksi haastava kysymys liittyy päivystyksiin.

– Päivystysten toiminnan kannalta keskeinen kysymys on, miten hyvinvointialueet ja Helsinki voivat osoittaa yleislääkäreitä päivystykseen.

Lue myös:

"Terveysasemaverkostoon otetaan todennäköisesti kantaa ensi vuonna" – Vaikka Helsinki saa järjestää sotensa itse, tuo uudistus silti monia muutoksia

Toinen seikka on se, että perusterveydenhuollosta ohjataan nykyisin liian herkästi potilaita kalliin erikoissairaanhoidon piiriin. Esimerkkinä Bergendahl mainitsee uusmaalaiset 13–16-vuotiaat nuoret, joista 9 prosenttia – siis lähes joka kymmenes – on Husin nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä. Luku kertoo paitsi huolestuttavaa tietoa nuorten mielenterveyden ongelmista, myös siitä, ettei perustason palveluja ole riittävästi tarjolla tai työnjako ei ole riittävän selkeää.

Lue myös:

Husin nimi muuttumassa Hus-yhtymäksi sote-uudistuksen myötä

Husissa on noin 27 000 työntekijää, joista yli puolet on hoitohenkilöstöä. Hus, kuten muutkin hoitoalan työnantajat, kärsivät laajasta henkilöstöpulasta.

– Raskasta kolmivuorotyötä osastoilla tekevän hoitohenkilöstön saatavuus on tosi vaikea, Bergendahl sanoo.

Toimitusjohtaja näkee Husin hoitajapulan syynä ainakin kaksi asiaa: hoitajien eläköitymisen sekä sen, että koronapandemia tarjosi hoitajille tilaisuuden siirtyä kuntiin kevyempiin tehtäviin esimerkiksi näytteenottoon, rokottamiseen ja jäljitystyöhön.

Hoitajien palkkatasoon tai Husin mahdollisuuteen tarjota erilaisia palkkakannustimia Bergendahl ei ota kantaa, sillä palkkatasoa ratkotaan tänä keväänä työmarkkinaneuvotteluissa.

– Hus ei ole osapuoli neuvotteluissa, Bergendahl tähdentää.

Lue myös: Hus antoi palkankorotuksen 7 000 työntekijälle – Näille ammattiryhmille korotus tulee

Husin hoitajat saavat sittenkin pitää koronalisänsä

Sen sijaan työhyvinvoinnin ja työnantajakuvan parantamisessa Husilla on Bergendahlin mielestä tehtävää.

– Esihenkilötyötä ja johtamista pitää edelleen kehittää ja esihenkilöille pitää antaa työkaluja ja aikaa johtaa.

Hoitotyössä tiimit eivät saa olla liian isoja. 40–50 alaista on liikaa.

– On tärkeää, että henkilöstö pystyy vaikuttamaan oman työnsä sisältöön ja urapolkuun.

Työpaikanvalintaan vaikuttaa myös käytännön asiat, joita työnantajan on pyrittävä aktiivisesti ratkaisemaan.

– Esimerkiksi pysäköintiasiat ovat Meilahdessa yllättävän iso ongelma. Ilta- ja aamuvuoroon tuleville pitää olla parkkipaikkoja järkevällä hinnalla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana toiminut Bergendahl aloitti Husin toimitusjohtana helmikuun alusta. Edeltäjänsä Juha Tuominen joutui jättämään tehtävänsä viime elokuussa sairautensa vuoksi.

Husin toimitusjohtajan saappaisiin astuminen juuri nyt on haastavaa : sote-uudistus on viemässä rahoitusta, hoitajapula on akuutti, hoitoalan lakon uhka leijuu ilmassa, Apotin käyttö ontuu edelleen eikä koronapandemiakaan ole vielä ohi. Pandemian aiheuttaman hoitovelan kiriminen on vasta alkamassa.

– Koronapotilaita hoitaneiden yksiköiden työntekijät ovat väsyneitä ja ylitöiden kuormittamia. Pandemian vaikutukset tuovat todennäköisesti vielä pitkään painetta psykiatrisiin yksiköihin.

Bergendahl kertoo, että pisimmät hoitojonot ovat syntyneet ikääntyvän väestön tarvitsemiin tekonivel- ja kaihileikkauksiin, joita siirrettiin eikä ole pystytty purkamaan pandemian ollessa kiivaimmillaan.

– Meidän tulisi tehdä tänä vuonna noin 350 tekonivelleikkausta ja 400 harmaakaihileikkausta vuosittaisten leikkausten lisäksi, jotta jonot olisivat lain vaatimalla kolmen kuukauden tasolla ensi vuoden alussa, Bergendahl kertoo.

Hus tekee vuosittain noin 4 000 tekonivelleikkausta ja 6 000 harmaakaihileikkausta.

Bergendahlin arvion mukaan jonoja voidaan kiriä umpeen lisä- ja ylitöin sekä palveluseteleiden avulla, mikäli koronatilanne pysyy rauhallisena ja mittavia työtaistelutoimia ei tule.

– Lakko on tällä hetkellä pahempi uhka toiminnalle kuin korona.

Lue vielä:

Sote-uudistus imuroi rahaa Helsingistä ja naapurikaupungeista – "Hallituksen mielestä palvelut järjestetään täällä nyt liian hyvin"