Kerrostalon korotus Kalliossa herättää huolta – Vieressä alueen ainoat vanhat puutalot: "Hammas keskellä ympäristöä"
2
Väitöskirjatutkija Mika Mäkelän ehdottamassa suunnitelmassa takana näkyvästä autohallista olisi tehty osin asuntoja. Talo olisi tullut samalle tasolle muun ympäristön kanssa. Nyt oikealla näkyvää siipirakennusta korotetaan kahdella kerroksella. Mäkelän toiveissa talon tilalla olisi yhä vanhat puutalot. Mika Niskanen
Rakennus: Linjojen vanhojen puutalojen vieressä sijaitsevaa rakennusta aiotaan korottaa.
Mika Niskanen
Toisella linjalla sijaitsevan talon lisärakentaminen on herättänyt huolta Kalliossa.
Talon siipirakennusta aiotaan korottaa lähivuosien aikana. Kolmikerroksisesta siivestä tulee remontin myötä viisikerroksinen. Lisäksi ullakot muutetaan asunnoiksi.
Asia herättää huolta, koska talon kanssa samassa korttelissa sijaitsee Kallion viimeiset, 1800-luvulla rakennetut puutalot.
Korttelissa on kolme puutaloa, 1890-luvulla rakennettu huvila ja vuonna 1898 valmistunut Sokeainkoulu. Kortteli on Toisella linjalla Wallininkadun ja Castréninkadun välissä.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mika Mäkelä on tehnyt lähiasukkaiden kanssa kaavamuutoksesta kunnallisvalituksen. Se on keino hakea muutosta päätökseen.
– Mielestäni tämä on yksinkertaisesti erittäin huono ratkaisu, koska tässä korttelissa sijaitsevat alueen viimeiset ennen 1900-lukua rakennetut puutalot, Mäkelä sanoo.
Mäkelä kuvailee hetken olleen painajaismainen, kun hän ensimmäisen kerran kuuli suunnitelmista. Hän tutkii väitöskirjassaan Kallion rakennettua ympäristöä.
– Rakennus tulee todella hallitsevaksi katujulkisivussa verrattuna matalaan kortteliin. Hammas keskellä vanhaa ympäristöä, hän kuvailee.
Lisärakentaminen sijoittuu takaoikealla näkyvään siipirakennukseen. Etualalla puutaloja, jotka toimivat nykyisin päiväkodin tiloina. Mika Niskanen
Rakennuksen omistaa Heka, mutta remonttia hallinnoi Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT. Talossa on kaupungin vuokra-asuntoja.
– Kaupungin tavoitteena on tuottaa noin 8000 uutta asuntoa vuosittain. Näistä noin puolet ovat täydennysrakentamista olemassa olevilla asuinalueilla, perustelee remontin taustoja ATT:n projektipäällikkö Erik Udd.
Lisärakentamisella taloon saadaan 17 uutta asuntoa. Korotettava pihasiipi kattaa näistä 12.
– Tontin kulttuurihistoriallisten arvojen osalta tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunginmuseon kanssa, Udd lisää.
Lisärakentamisen myötä auringonvalon määrä vähenee läheisen päiväkodin pihalla. ATT:n tutkimuksen mukaan ulkoiluolosuhteet eivät heikenny oleellisesti.
– Alueella on ulkoiluaikoina aina jokin ulkoilupaikka päivänvalossa, Udd sanoo.
Korttelissa sijaitsee myös 1890-luvulla rakennettu huvila. Mika Niskanen
Lisärakentaminen vaatii perustusten vankistamista. Pohjarakennusta koskevassa tutkimuksessa arvioitiin, että perustuksissa on mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta. Mäkelä on huolissaan että, nämä materiaalit saattavat vankistamisen myötä päästä ympäristöön.
ATT:n mukaan asia on tutkittu. Vaikutuksia pohjaveden tasolle ei toimiston mukaan ole.
Mäkelä ehdotti kaupungille myös vaihtoehtoista suunnitelmaa. Siinä tontilla sijaitsevasta parkkihallista olisi tehty osin asuinrakennus. ATT:n mukaan tämä ei onnistu, koska hallissa on 32 käytössä olevaa parkkipaikkaa.
Mäkelä arvioi, että korvaavat parkkipaikat voisivat löytyä esimerkiksi läheisestä Helsingin kaupungin omistaman tontin parkkihallista. ATT on asiasta eri mieltä.
Mika Niskanen
Mäkelä kertoo suhtautuvansa yleisesti lisärakentamiseen suopeasti. Tässä suunnitelmassa ei ole kuitenkaan hänen mielestä mitään hyvää.
– Se, mitä tässä tehdään on siinä seuraavat sata vuotta, hän muistuttaa.
2
