Huumori ja äitiys yhdistävät Karoliina Lehmusvirtaa ja Syyriasta paennutta Salam Almasria – "On pysäyttävää ajatella miltä tuntuisi, jos itse muuttaisi ulkomaille eikä kukaan haluaisi olla ystäväsi"

Ystävätoiminta yhdisti Salam Almasrin ja Karoliina Lehmusvirran.

Soukan kuntoportailla raikuu nauru, kun Salam Almasri ja Karoliina Lehmusvirta tapaavat.

– Hauskaa, Almasri vastaa, kun häneltä kysyy naisia yhdistäviä tekijöitä.

– Huumori, Lehmusvirta täsmentää.

Konkreettisesti naiset yhdisti MLL:n maahanmuuttajaäitien ystävätoiminta, kun Almasri toivoi ystävää, jotta voisi kehittää suomen kielen taitoaan ja tutustua kotikulmiin jonkun kanssa.

– On tosi vaikeaa löytää Suomessa ystävää, tietää Almasri.

Almasri muutti Syyriasta Suomeen sotaa pakoon kuutisen vuotta sitten. Espooseen hän tuli Kotkasta viime kesänä.

Hän tiesi ottaa yhteyttä MLL:ään, koska oli löytänyt Kotkassa ystävän järjestön kautta. Kotkalaisten naapureiden kanssa ei syntynyt ystävyyssuhteita, vaikka hän asui kaupungissa viisi vuotta.

Vapaaehtoisen ystävän löytäminen vei Espoossa puoli vuotta.

– Karoliina on eka (espoolainen) ystävä.

Almasri kertoo lähteneensä sotaa pakoon, jotta hänen lapsillaan olisi mahdollisuus käydä koulua.

Almasrilla on tyttö ja poika ja Lehmusvirralla kaksi yläkouluikäistä tyttöä. Koska ystävykset asuvat lähekkäin, heidän tyttärensä käyvät samaa koulua.

Tuoreet ystävykset ovat käyneet yhdessä kävelyllä, kahvittelemassa, kirpputorilla ja kirjastossa hankkimassa Almasrille kirjastokortin. He ovat myös vierailleet toistensa kotona.

Porukalla lasten kanssa on käyty pelaamassa pakohuonepeliä ja tarkoitus on kokoontua isommalla joukolla myös syyrialaisen brunssin äärelle.

– Puhumme paljon ruoasta ja vertailemme, minkälaisia eri kasviksia ja juureksia on, Lehmusvirta sanoo.

– Olemme jutelleet myös lapsista, esimerkiksi siitä, minkälaista on olla teinin äiti.

Lehmusvirran pysäytti toimimaan tieto siitä, että Suomessa on paljon maahanmuuttajia, joilla ei ole yhtään suomalaista ystävää.

– On pysäyttävää ajatella miltä tuntuisi, jos itse muuttaisi ulkomaille eikä kukaan haluaisi olla sinun ystäväsi.

– Emme ole niin erilaisia kuin usein ajattelemme olevamme. Tässä voi tutkiskella myös omia piiloasenteitaan, Lehmusvirta miettii.

Syyriassa kampaajana toiminut Almasri opiskeli Kotkassa leipuriksi. Toiveissa on työpaikka, mutta kovasta yrityksestä huolimatta vielä ei ole tärpännyt.

– Ystävyys on konkretisoinut minulle sitä, kuinka paljon meissä ihmisissä on joustoa ja sopeutumiskykyä.

Suomea puhuvista ystävistä on pulaa, kertoo MLL:n Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Pia Pettersson. Nyt ystävää ovat kyselleet myös ensimmäiset Ukrainan sotaa paenneet.

Ystävää toivoneiden maahanmuuttajaäitien taustat vaihtelevat, sillä osa on tullut Suomeen turvaan, mutta osa esimerkiksi puolison työn perässä.

– Hirveän moni sanoo, että on käynyt suomen kielen kurssit, mutta hänellä ei ole ketään kelle puhua suomea.

Moni toivoisi ihmistä, jolta kysyä, miten mitkäkin asiat Suomessa toimivat.

– Yksi maahanmuuttajaäiti oli käynyt kolme kertaa perhekerhon ovella, muttei ollut uskaltanut mennä yksin sisään. Kun hän sai ystävän, he menivät kerhoon yhdessä. Sen jälkeen hän rohkaistui menemään sinne yksinkin.

60 äitiä vailla ystävää

MLL:n maahanmuuttajaäitien ystävätoiminta alkoi 2011.

Tällä hetkellä noin 60 maahanmuuttajaäitiä odottaa ystävää Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa.

Viime vuonna Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa oli noin 90 MLL:n kautta ystävän saanutta maahanmuuttajaäitiä.

Ystäviksi etsitään hyvin suomea puhuvia naisia, joilla on aikaa ja halua tavata maahanmuuttajaäitiä noin joka toinen viikko.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut