Kun muut viettivät äitienpäivää toukokuisena sunnuntaina, Benjamin Pitkänen kampanjoi kadulla eläinäitien puolesta ja haastoi ohikulkijoita keskusteluun.
Helsingin yliopistossa opiskeleva Pitkänen on myös toteuttanut opiskelijaravintoloiden edustalla tempauksia, joissa voi katsoa virtuaalilaseilla dokumenttikuvaa suomalaisilta eläintiloilta.
Pitkänen on yksi vegaaniyhteisö Viral Vegansin perustajista. Hän ryhtyi vegaaniksi reilut viisi vuotta sitten, mutta jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että pitäisi tehdä enemmän.
– Olin jo puhunut kavereilleni ja lähipiirilleni veganismista ja tuntui, että kaikki kivet oli siltä osin käännetty, mies myöntää.
Viral Vegans kannustaa kaikkia ryhtymään vegaaniksi, mutta Pitkäsen mukaan järjestön pitkän tähtäimen tavoite on "lajisorrosta vapaa maailma".
– Vegaanisessa maailmassa eri lajiin kuuluminen ei oikeuta muiden lajien hyväksikäyttöä, Pitkänen määrittelee.
Hän on valmis aktivismin eri muotoihin – lain rajoissa.
– Ei KFC:n tapauskaan rikkonut lakia, sanoo Pitkänen, joka muistetaan Itäkeskuksen KFC:n avajaisista viime syksyltä.
Hän oli telttaillut ravintolan edessä tarkoituksenaan pitää eläinten oikeuksia puolustava puhe ravintolan auettua. Pitkänen ja kaksi muuta aktivistia otettiin kuitenkin kiinni järjestyksenvalvojien toimesta jo ennen kuin ravintola avattiin. Pitkänen kavereineen päätyi putkaan.
– Olemme tehneet kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Pitkänen on käynyt puhumassa myös muun muassa lukioissa eri puolella Suomea. Hän kertoo, että yhteisössä on jäseniä kouluikäisistä eläkeläisiin. Jos katuaktivismi ei ole oma juttu, voi toimintaan osallistua esimerkiksi tekemällä sisältöjä netissä.
Pitkänen toteaa, että veganismi ulottuu ruokavaliosta vaatteisiin ja kenkiin, kosmetiikkaan sekä siihen, että ei seuraisi vaikkapa raviurheilua.
Seurustelisitko ei-vegaanin kanssa? Siihen Pitkänen ei halua vastata.
Hän kuitenkin myöntää, että lihansyönti ja vegaanius voivat ystävyyssuhteissa aiheuttaa kitkaa.
– Minulla on ei vegaani -kavereita, mutta siinä tuntuu olevan iso ristiriita, jos joku sanoo rakastavansa eläimiä samalla, kun syö niitä. On tosi haastavaa, ettei nähdä asiaa samalla tavalla.
Entä se riisin raijaus maapallon toiselta puolelta?
– Ensinnäkään me ei olla ilmastoliike, Pitkänen aloittaa vastauksensa kysymykseen, jonka on epäilemättä kohdannut jo monta kertaa.
– Toiseksi, myös sekasyöjät syövät riisiä, ja jos soijasta puhutaan, niin siitä 80–90 prosenttia menee tuotantoeläinrehuksi. Kuljetuskustannukset ovat vain noin 6 prosenttia päästöistä. Ja tietysti Suomeen kuljetetaan sitä, mitä täällä ei kasva, kuten esimerkiksi pähkinöitä.
– Sen sijaan kaikkeen suomalaisen maidon- ja lihantuotannon 'vastuullisuus- ja viherpesuun' suhtaudun kriittisesti, koska siitä ei saa eettisesti eikä ekologisesti kestävää.
