Luulitko sinäkin, että biojäte päätyy sekajätteen joukkoon? HSY paljastaa, mistä sitkeästi elävä väärinkäsitys sai alkunsa

Biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen pääkaupunkiseudun kaikkiin asuinkiinteistöihin voi nostaa kerätyn biojätteen määrää noin 18–31 prosenttia.

Suuri hajonta arviossa johtuu HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvon mukaan siitä, että vielä ei tiedetä, kuinka moni valitsee biojätteen keräyksen ja kuinka moni kompostoinnin omalla tontilla.

Kaikki HSY-alueen asuinkiinteistöistä kerätty biojäte käsitellään Espoon Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Sen nykyinen kapasiteetti riittää Kouvon mukaan myös lisääntyneen biojätemäärän käsittelyyn.

– Erilliskeräyksen laajeneminen ei edellytä uusia investointeja Ämmässuolle. Sen sijaan olemme tehostamassa biojätteen mädätysprosessia, ja tämä vaatii lisäinvestointeja, Kouvo sanoo.

Biojätteen lajittelu tulossa pakolliseksi kaikille: Pekka, 62, uskoo muutoksen kohtaavan myös vastustusta – näin HSY kommentoi tulevia jätemaksuja

Kotitalouksien lajittelutehokkuuden nostoon on Kouvon mukaan edelleen tarvetta.

– On oletettavaa, etteivät kaikki erilliskeräyksen piiriin kuuluvat kotitaloudet lajittele edelleenkään biojätteitään niin säntillisesti kuin se olisi madollista. Lajitteluneuvonnalle on edelleen tarvetta ja sitä toki HSY tekeekin.

Pitkään eläneen kaupunkilegendan mukaan osa erikseen kerätystä biojätteestä päätyisi sekajätteen mukana Vantaan jätteenpolttolaitokseen.

Kouvo kumoaa huhun, mutta tunnistaa sen alkuperän.

– 2000-luvun alussa kerätyn biojätteen määrä nousi nopeasti. Ämmässuolla oli tuolloin vain yksi kompostointilaitos, eikä kaikkea erilliskerättyä biojätettä ei pystytty käsittelemään siellä, jolloin sitä jouduttiin muun muassa kuljettamaan muualle Suomeen käsiteltäväksi. Tästä ongelmasta on kuitenkin päästy eroon kauan aikaan sitten. Toinen kompostointilaitos valmistui vuonna 2006 ja mädätyslaitos vuonna 2015. Näiden investointien jälkeen kapasiteetti on riittänyt hyvin kaiken biojätteen käsittelyyn, Kouvo vakuuttaa.

Biojätettä käsitellään Ämmässuolla kahdella tapaa. Osa menee mädätyslaitokseen, josta mädätetty massa menee vielä kompostointilaitokseen. Toinen osa menee suoraan kompostointilaitoksiin.

Lopputuotteena biojätteestä saadaan biokaasua, jota HSY hyödyntää Ämmässuon sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sähköä riittää myytäväksi myös valtakunnan verkkoon. Lisäksi biojätteestä tehdään kompostia, jota HSY myy mullan raaka-aineeksi ja maanparannusaineeksi.

Biojätettä joudutaan kuljettamaan suuria määriä ja sen käsittely kuluttaa energiaa. Jääkö ympäristö tässä yhtälössä voiton puolelle?

– Jos kuljetukset hoidetaan ei-fossiilisella polttoaineella, hiilidioksiditase jää positiiviseksi, eli kokonaisuutena toiminnan hiilidioksidipäästöt vähenevät verrattuna nykytilanteeseen. Ero ei ole suuri, mutta osoittaa kuitenkin sen, että keräystä kannattaa laajentaa, Kouvo sanoo.

HSY:n jätekuljetuksista valtaosa hoidetaan ei-fossiilisesti eli biodieselillä. Loputkin siirtyvät Kouvon mukaan biodieseliin sitä mukaa kun urakkasopimuksia uusitaan.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut