Ulosotossa työskentelevän arkea – yksi velkaantui miljoonan, varakkaat riitelivät 40 eurosta

Ulosottoylitarkastaja Hanna Kaartisen mielestä jokaisella on oikeus velkaantua.

Miljoona euroa. Yksittäisen henkilöasiakkaan velka on jäänyt ulosottoylitarkastaja Hanna Kaartisen mieleen tähänastisen työuran suurimpana. Asiakas ei pystynyt maksamaan velkaa.

Ulosottoselvitys alkaa kahdella kysymyksellä: Miksi olet velkaantunut? Miten velka on syntynyt?

Tavallisesti ihmiselle on tapahtunut jokin asia, joka on käynnistänyt velkakierteen.

– On tullut avioero tai hajonnut auto. Siitä selviämiseksi on otettu pieni laina. Lainaa maksettaessa raha ei olekaan riittänyt elämiseen ja on otettu toinen laina, Kaartinen sanoo.

Tyypillisellä ulosoton asiakkaalla on paljon lyhytkestoista pikalainaa. Aina hän ei tiedä, minne ja miten paljon velkaa on.

Hanna Kaartinen kävi lukion jälkeen ammattinvalintapsykologilla. Testin mukaan sopivimmat ammatit olisivat olleet pappi tai poliisi. Nyt Kaartinen, 44, kokee tekevänsä työtä näiden kahden väliltä.

– Tässä on tietty sielunhoidollinen elementti. Joutuu löytämään sanoja lohdutukseksi ja tuomaan toivoa asiakkaalle. Sitten on lainkäytön puoli.

14 vuodessa työ on muuttunut. Työpaikka vaihtui Rantasalmelta Savonlinnaan, jossa työkavereita oli ensin miltei kymmenkunta, nyt enää kaksi. Aiemmin palvelupiste oli asiakkaille auki arkisin kello 8–16, nyt keskiviikkoisin kello 9–12. Koko Ulosottolaitos kävi läpi rakenneuudistuksen pari vuotta sitten.

Työssä on paljon asiakaskontakteja puhelimitse ja kasvotusten. Kaartinen tekee muun muassa ulosottoselvityksiä ja omaisuuserien selvittelyjä.

Realisoida voi velallisen omaisuutta, jolla on arvoa, kuten kiinteistön, auton, veneen, moottoripyörän ja osakkeen. Ulosmitattua omaisuutta myydään Huutokaupat.comissa.

Ulosottoon liittyy Kaartisen mukaan valtava häpeä. Ihmiset sinnittelevät velkaantumisen ja ongelmiensa kanssa pitkään ennen avun hakemista.

– Ehkä suomalaiseen luonteeseen kuuluu, että pitää jaksaa sinnitellä ja pärjätä yksin. Ihmiset eivät hyydy siihen, että olisivat heikkoja, vaan siihen, kun ovat niin älyttömän vahvoja. Monesti mieleen tulee, että asiakas olisi päässyt paljon helpommalla, jos olisi luovuttanut aiemmin.

Velkaantumisesta ei välttämättä uskalleta kertoa edes puolisolle tai aikuisille lapsille.

– Se on surullista. Tilanteet ovat huimia, jos velkaantuminen selviää puolisolle, kun ulosotosta tulee kirje yhteisen kodin ulosmittauksesta.

Monelle ulosotto voi olla helpotus. Joku tulee jakamaan taakkaa.

Osa asiakkaista on lohduttomia.

– On sanottava, että kyllä sinä selviät. Opastamme eteenpäin esimerkiksi velkajärjestelyissä.

Joskus ammattilaisenkin tunteet voivat nousta pintaan.

– Olen joskus sanonut asiakkaalle, että kertomasi asiat ovat niin surullisia, että minuakin alkaa itkettää. Mutta en voi surra asiakkaan asioita hänen puolestaan.

Työnohjausta ei ole. Ulosottoylitarkastaja liikkuu työparin kanssa, joten he voivat käydä asioita yhdessä läpi asiakkaan luona vierailtuaan.

Kaartinen kohtaa työssään suivaantuneitakin asiakkaita, jopa uhkailua.

– Uhkailu puhelimessa on tyypillistä. Häätötilanteessa saatetaan tietää tietystä asiakkaasta jo etukäteen, että voi syntyä uhkaava tilanne. Silloin mukaan otetaan poliisi.

”Tiedän missä asut”, ”poltan talosi” – näitäkin Kaartinen on kuullut. Uhkaukset ilmoitetaan eteenpäin.

Asiakas voi myös uhata tappaa itsensä.

– Silloin sanotaan, että soita päivystykseen tai haluatko, että soitan puolestasi. Itsemurhalla uhkailusta ilmoitetaan poliisille.

Kaartinen muistaa asiakkaan, joka uhkasi itsemurhalla jokaisella yhteydenotolla. Sitten tämä kuoli tapaturmaisesti onnettomuudessa.

– Mietin, toteuttiko hän uhkauksensa, mutta se oli ollut muu vahinko.

Häätöjä on Kaartisen alueella noin kerran kuussa. Asiakas ei ole maksanut vuokraansa tai on elänyt niin, että saa häädön.

– Lähetämme muuttokehotuksen ja ilmoitamme päivän, jolloin asunnon pitäisi olla tyhjä.

Muuttopäivän jälkeen ulosottovirkailijat käyvät tarkastamassa asunnon. Jos asiakkaalta on jäänyt tavaroita, vuokranantaja saa hävittää ne.

Joskus häädön saanut on vielä asunnossa. Hänen kanssaan keskustellaan, neuvotaan lähtemään ja ottamaan mukaan tarvittavat tavarat. Kaartisen mukaan häädöt onnistuvat pääsääntöisesti keskustellen. Joskus paikalle tarvitaan lisävoimia.

Hanna Kaartinen pitää työnsä haastavuudesta ja toisaalta siitä, että tietyt rutiinit toistuvat. Hän pitää myös vaativasta asiakaspalvelusta.

Työssä on hankaliakin piirteitä. Jos velallista ei tavoita, voi kulua paljon aikaa. Jotkut asiakkaat ovat hankalia. Kaartinen kertoo, että joskus ulosottoa yritetään käyttää ikään kuin koston välineenä.

Hän kertoo esimerkin: Kaksi varakasta henkilöä oli alkanut riidellä keskenään aina käräjille asti. Toinen joutui maksamaan toiselle 40 euroa.

– Riita kuulosti ulkopuolisesta vähäpätöiselle, mutta asia oli heille tärkeä. Toinen ei sitä 40:tä euroa maksanut, ja se tuli ulosottoon. Silloin mietin, että pääsisin helpommalla maksamalla tämän itse kuin veivaamalla juttua.

Vaikka ulosottotyössä kohtaa ikäviä asioita, työ ei Kaartisen mielestä ole lohdutonta tai surullista.

– Moni asiakas on lopulta tyytyväinen ja sanoo, että kiitos, kun olet kohdannut ihmisenä ja auttanut.

Onnellisin hetki on, kun Kaartinen saa soittaa asiakkaalle, että velka on nyt maksettu.

Kaartiselle on jäänyt mieleen asiakas, jonka kanssa hän tahkosi koko ulosottorumban läpi: ulosmittausta palkasta, kiinteistön myynti, irtaimiston realisointia, kuolinpesäosuuksien jako. Asiakas saatiin velattomaksi, mutta muutaman vuoden kuluttua hän tuli uudelleen. Velkaa oli tuplasti.

– Silloin mietin, jäikö minulla jotakin sanomatta tai huomaamatta, mutta ehkä ei. Hän ei elämäntyylillään tullut toimeen rahoillaan. Jokaisella on oikeus velkaantua, Kaartinen pohtii.

Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2022 alusta 23,20 euroa velallisen itsensä osalta ja 8,34 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.

– Jos asuin- ja elinkustannukset nousevat valtakunnallisesti, ehkä se luo painetta suojaosuuden korottamiseen, Kaartinen miettii.

Hän antaa vinkin niille, jotka eivät ole vielä ulosotossa mutta eivät enää oikein selviä osamaksujensa ja pikkuluottojensa kanssa.

– Etsi oikeus.fi-sivustolta maksukieltolaskuri ja laske omasta nettopalkastasi, paljonko ulosmittauksen määrä on. Mieti, onko tämä sitä, mitä haluat, ja onko muuta ratkaisua kuin asiakkuus ulosotossa.

35

Noin 35 prosentilla velallisista ulosotossa perittävä velka on korkeintaan tuhat euroa.

Hän

Hanna Kaartinen

44-vuotias ulosottoylitarkastaja Itä-Suomen laajan täytäntöönpanon toimintayksikössä.

Paljasjalkainen savonlinnalainen.

Lukion jälkeen opiskeli matkailun markkinointitradenomiksi ja työskenteli kirjanpidossa. Sitten haki töihin ulosottoon.

Perheessä puoliso ja kolme lasta – täysi-ikäinen, teini-ikäinen ja uhmaikäinen.

Vapaa-ajalla pyöräilee, pelaa tennistä, lenkkeilee koiran kanssa, kesällä viettää aikaa vanhempiensa mökillä Punkaharjun saaristossa.

Ulosotto

Rahasaatavia kolme miljardia

Ulosottoon tulee vuosittain vireille noin kolme miljoonaa asiaa ja perittäväksi rahasaatavia noin kolmen miljardin euron edestä. Viime vuosina asiamäärät ovat olleet 2,8–3,2 miljoonaa ja rahasaatavat pääsääntöisesti 2,5–3,5 miljardia.

Eri ulosottovelallisia on vuosittain ulosoton asiakkaana noin 550 000–560 000. Näistä 90 prosenttia on luonnollisia henkilöitä ja kymmenen prosenttia juridisia henkilöitä, esimerkiksi yrityksiä.

Keskimääräinen ulosottovelka vuonna 2021 oli noin 21 500 euroa. Noin 35 prosentilla velallisista ulosotossa perittävä velka on korkeintaan tuhat euroa.

Lähde: Ulosottolaitos

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut