Nostaako tämä perinneilmiö jälleen päätään – "Jos 2000-luvun alussa joku olisi sanonut näin, olisin ollut, että mitä?"

Munkkivuorelaisessa ompelimossa on huomattu, että ihmiset haluavat teettää arkeen vaatteita. Taustalla vaikuttavat myös eettiset syyt.

Kesämekkoja, t-paitoja ja housuja. Ihmiset teettävät muun muassa näitä arkivaatteita selkeästi enemmän kuin vielä 2000-luvun alussa.

– Ihmiset haluavat olla oman itsensä näköisiä ja tuntea olonsa kotoisaksi vaatteissa, arvioi ompelija Kati Koski-Mattila, 42.

Koski-Mattila on työskennellyt ompelijana vuosituhannen alusta alkaen. Vielä silloin vaatteita teetettiin ainoastaan juhlia ja erikoistilaisuuksia varten. Rinnalle ovat nyt tulleet arkivaatteet.

– Esimerkiksi 18-vuotias nainen teetti juuri mekon. Hän sanoi, että hänellä on arjessa kolme mekkoa, joita hän käyttää. Ne ovat hyvät ja hänelle sopivat. Jos joku olisi sanonut näin vuosituhannen alussa, niin olisin ollut, että mitä?

Havainto saa vahvistusta myös muualta. Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry:n Annukka Mäkelän mukaan mittatilausompelijat ovat kertoneet, että arkivaatteitaan teetetään nykyisin enemmän.

– Aiemmin pääpaino on ollut selkeästi enemmän juhlavaatteissa, Mäkelä kertoo.

Taustalla on monta syytä. Ensinnäkin teetetyt vaatteet ovat asiakkaalle juuri sopivia ja mieluisia.

– Istuvuus on sitä, että on tunne omissa nahoissa olemista ja näyttää itseltään. On hienoa, kun näkee onnen ihmisen katseesta hänen kokiessa olevansa kaunis ja vaatteen olevan juuri sopiva.

Ainoa vaihtoehto jatkaa ihmiskuntana on miettiä tekojamme.

Myös yksilöllisyyttä arvostetaan. Asiakas tietää, ettei samaa paitaa ole valmistettu satojatuhansia.

Lisäksi teetettyjen vaatteiden pidempi käyttöikä kiinnostaa asiakkaita. Taustalla on myös eettisiä syitä, kuten ympäristö ja ihmisoikeuskysymykset.

– Vaatteet pitää tehdä mielestäni kestämään, Koski-Mattila linjaa.

Ehdoton edellytys on sekin, että vaatteiden teettäminen on asiakkaille taloudellisesti mahdollista, Koski-Mattila muistuttaa. Esimerkiksi t-paidan teettäminen kustantaa kankaineen noin sata euroa. Mekot ja housut ovat tätä hintavampia.

– Se lähtee siitä, että siihen on mahdollisuus. Ihmiset ostavat mieluummin yhden 150 euron vaatteen kuin monta 25 euron vaatetta.

Vaatteiden teettäminen vie aikaa. Tapaamisia on useimmiten kolme tai neljä.

Ensimmäisellä kerralla otetaan mitat ja keskustellaan, minkälaisen vaatteen asiakas haluaa. Toisella kerralla sovitetaan raakaversiota ja kolmannella valmiimpaa versiota. Tämän jälkeen vaate on useimmiten valmis noudettavaksi.

– Lisäksi asiakkaalla on vastuu kankaan ostamisesta. Tämä tehdään, koska on todella yksilöllistä, että kuka pitää jotain kangasta liian paksuna, kiiltävänä tai väärän värisenä.

Tähän ompelimosta saa toki neuvoja. Asiakkaalle kerrotaan, minne kannattaa mennä, mitä kangasta ostaa ja kuinka paljon.

– Siinä näkyy se, onko valmis näkemään vaivaa vai ei. Kaikki eivät jaksa tulla kolmea kertaa liikkeeseen ja käydä ostamassa vielä kangasta.

Vaatteita myös korjataan aikaisempaa enemmän. Koski-Mattila paikkailee viikoittain jopa kymmenet farkut. Vetoketjut ovat toinen vakiokorjattava.

– Moni miettii, että haluaa jatkaa vaatteiden käyttöikää esimerkiksi vetoketjun vaihtamisella tai lahkeiden kaventamisella. Asiakkaat toteavat, että vaate on tosi kiva muuten, mutta siinä on pikkuvikoja.

Housujen lahkeiden kaventamisen jälkeen niitä saatetaan käyttää vielä seuraavat viisi vuotta.

Tuhahteluakin on kuulunut. Jos vetoketjun vaihtaminen on maksanut 30 euroa, asiakas on saattanut kokea, että voi ostaa samalla hinnalla uudet housut.

– Jos housut saa niin halvalla, niin tietää, että se on revitty jonkun selkänahasta. Ihmisten pitää tajuta, että ainoa vaihtoehto jatkaa ihmiskuntana on miettiä omia tekojamme pienimmästä asiasta lähtien.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut