Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Missä ovat Mirja, 36, ja Birgitta, 65? Kymmeniä kateissa Helsingissä – tämä nuoren naisen mysteeri mietityttää poliisiakin yhä

Kymmeniä ihmisiä on kateissa Helsingistä. Omaisten hätä on suuri vielä vuosienkin päästä.

Helsingin poliisin tiedossa on tällä hetkellä yhteensä 63 katoamistapausta, joita ei ole voitu ratkaista. Kadoksissa olevista kolme neljäsosaa on miehiä, mutta etenkin viime vuosina löytymättä jääneistä valtaosa on ollut naisia.

Vanhin selvittämätön katoamistapaus on maaliskuulta 1959, jolloin 33-vuotias helsinkiläismies katosi jälkiä jättämättä.

Tuorein tapaus on kesäkuussa kadonnut helsinkiläismies, josta poliisi tiedotti alkuviikosta. Länsisatamassa viimeksi nähty Jere Hämäläinen, 26, saattaa poliisin mukaan liikkua Pohjois-Karjalassa.

Mediassa suurta huomiota sai esimerkiksi elokuussa 2015 kadonnut, Viikissä asunut kampaaja Birgitta Silander, 65, joka lähti työpaikalleen Töölöön. Hän ei kuitenkaan koskaan saapunut perille.

Silanderin kännykkä paikantui katoamispäivänä Tennispalatsin tukiasemaan, mutta sen jälkeen hänestä ei ole mitään havaintoa.

Yksi poikkeuksellisen pitkään kadoksissa olleista helsinkiläisistä on puolestaan Mirja Anneli Mertanen-Wehnert, joka katosi Vartiokylässä sijainneesta kodistaan marraskuussa 1991.

Uutinen 36-vuotiaan naisen katoamisesta levisi sanomalehtiin 18. marraskuuta 1991, mutta poliisi ei edelleenkään ole saanut mitään ratkaisevaa vihjettä. Mertanen-Wehnert julistettiin kuolleeksi tammikuussa 2002.

Freelancerina työskentelevä toimittaja Leena Häkkinen perehtyi katoamistapauksiin omaisten näkökulmasta tehdessään Yleisradiolle podcast-sarjaa Kadonnut. Sarjassa käsiteltiin kahdeksaa tapausta ja haastateltiin kadonneiden läheisiä ja etsijöitä.

– Etenkin oman lapsen katoaminen on varmasti yksi kauheimmista asioista, mitä ihmisen eteen voi tulla. Tilanne on vielä vaikeampi, jos kadonnutta ei löydetäkään, vaan hän jää tietymättömiin. Omaisten suru ja hämmennys ei häviä koskaan, ei edes vuosien kuluttua, Häkkinen toteaa.

– Kadonneen läheisen olisi hyvä myös miettiä, miten kaikesta hän kaikesta surustaan huolimatta voisi jatkaa omaa elämäänsä.

Vuosien 1939–1945 sodissa Suomessa katosi yli 10 000 henkilöä, joiden kohtalo ei ole vieläkään selvinnyt. Osa heistä on löydetty vuosikymmenien kuluttua, osaa ei taas koskaan.

– Sodassa olosuhteet ovat niin äärimmäiset, että silloin on oikeastaan helpompi ymmärtää, että tällaisia katoamisia tapahtuu. Tästä huolimatta läheisten toivo löytymisestä voi elää hyvinkin pitkään, vaikka järjen tasolla he ymmärtävätkin, ettei kadonnut voi enää olla hengissä, Häkkinen mainitsee.

Helsingin poliisi tekee töitä vanhojenkin katoamistapausten selvittämiseksi.

– Ehdoton valtaosa kadonneista löytyy päivän tai kahden jälkeen katoamisesta. Näin käy yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, kertoo Helsingin poliisin rikosylikomisario Jussi Wahe.

– Aina ei kuitenkaan ole kyse rikoksesta tai siitä, että henkilö surmaisi itsensä. Saattaa olla, että joku vetäytyy johonkin asuntoon vaikkapa ryyppäämään päiväkausiksi, eikä omaisilla ole tästä tietoa. Kun sitten poliisi lähettää kadonneelle tekstiviestin, että omaiset etsivät häntä, silloin sieltä yleensä noustaan taas ihmisten ilmoille, Jussi Wahe kertoo.

Tietyt tapaukset jäävät virkavallan mieleen erityisesti. Yksi näistä on Helsingissä asunut Riina Mäkinen, 19, joka katosi vuonna 2017, eikä häntä laajoista etsinnöistä huolimatta ole löytynyt.

– Kyllä Mäkisen selvittämätön tapaus nousee minulle säännöllisesti mieleen, Wahe myöntää.

Kadonneista henkilöistä jotain tietävät voivat ilmoittaa havainnoistaan sähköpostiosoitteeseen vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi tai numeroon 0295 476 148.