Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jakomäen uimahallin vain naisille tarkoitetut vuorot varataan minuuteissa – Zainab, 23: "Laitan herätyskellon soimaan, jotta saan paikan"

Jakomäen uimahallissa on joka tiistai kolme vain naisille tarkoitettua uimavuoroa. Kello 14, 16 tai 18 alkavan vuoron voi varata sähköisesti 24 tuntia aikaisemmin. Vuorot menevät usein minuuteissa.

– Laitamme herätyskellon soimaan, jotta onnistumme saamaan paikan, kertoo Zainab Ehsan, 23.

Ehsan pyrkii käymään uimassa viikoittain äitinsä kanssa.

– Vuorot ovat olleet todella suosittuja, kertoo Jakomäen uimahallin tiimiesihenkilö Teemu Raatikainen.

Kolmeen uimavuoroon ja ajanvarausjärjestelmään päädyttiin pari vuotta sitten, koska vuorolle pyrkivien määrä oli niin suuri.

– Kaikki tulivat yhtä aikaa ja heillä oli paljon lapsia mukanaan.

Hetkellisesti käytössä ollut jonotusnumerokäytäntö aiheutti sen, että ihmiset turhautuivat jonossa.

Nyt uimaan tuleminen sujuu paremmin. Kuhunkin vuoroon otetaan 35 aikuista. Yksi aikuinen saa tuoda korkeintaan kaksi lasta mukanaan. Järjestysmies tarkistaa jo ovella, että tulijalla on paikka varattuna.

Joku jää aina tulematta. Se harmittaa niin Raatikaista kuin uimareitakin.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta käsitteli lokakuun kokouksessaan pelkästään naisille tarkoitettujen uimavuorojen laajentamista Itäkeskuksen uimahalliin. Lautakunta päätyi siihen, ettei iso ja monipuolisessa käytössä oleva halli sovellu rajattavaksi yhden ryhmän käyttöön. Lautakunta kehotti liikuntapalveluita arvioimaan, voisiko Jakomäen naisten vuoroja lisätä.

Tarve on ilmeinen, mutta vuorojen lisääminen ei ole yksinkertaista.

– Isoin ongelma on turvallisuus. Suurin osa naisten vuoroilla kävijöistä ei osaa uida, Raatikainen huomauttaa.

Lähes kaikki kävijät ovat maahanmuuttajataustaisia naisia ja lapsia.

Raatikaisen mielestä Jakomäen pieni, kahden altaan halli, on kaupungin harvoja halleja, joissa vuoroja ylipäätään voidaan järjestää turvallisesti rajallisella asiakasmäärällä.

Uintivuorot vaativat naispuolisen uimavalvojan. Heitä on vähän.

– Valtaosa uimavalvojista on miehiä. Naisvalvojien saaminen vuoroihin olisi vaikeaa.

Vain naisille tarkoitettujen vuorojen lisääminen olisi pois hallin yleisistä vuoroista. Jakomäen uimahalli on päivisin koulujen käytössä. Muut uimarit pääsevät halliin arkisin ennen aamukahdeksaa, keskiviikosta perjantaihin kello 14–19.30 sekä viikonloppuisin kello 11 –17.30.

Raatikaisen mukaan naisten vuoroista aiheutuu myös lisäkuluja. Pukuhuoneet siivotaan vuorojen välissä. Myös ilmoittautumisia tarkistava järjestysmies on lisäkulu normaalikäyttöön verrattuna. Järjestysmiehen tarpeellisuus tosin on pohdinnassa, kun käytäntö on vakiintunut.

–Naisten vuorojen alkuperäinen idea oli se, että maahanmuuttajataustaiset naiset oppisivat uimaan ja uimahallikulttuuria, jotta he voisivat mennä muihin uimahalleihin. Vuoroilla kuitenkin käyvät paljolti samat ihmiset.

Helsingin Uutiset osallistui kahdella naisten uintivuorolle ja haastatteli useita kävijöitä.

Kaikkien toive oli saada lisää uintivuoroja. Nykyistä varaussysteemiä pidettiin parempana kuin vanhaa jonotusta paikan päällä.

Naiset eivät tule Jakomäkeen "opettelemaan uimahallikulttuuria" siirtyäkseen muihin halleihin.

Useimmille naisille vuoro on ainoa mahdollisuus liikkua vedessä. Vartalonsa ja hiuksensa miesten seurassa peittävät musliminaiset eivät halua mennä vähissä vaatteissa uimahalleihin, joissa on myös miehiä: tulisi alaston olo.

– Olen joskus käynyt Itäkeskuksen uimahallissa, mutta minulle on tullut tunne, että minua katsotaan, kertoo nainen, joka on myös naisten vuorolla koko kropan peittävässä muslimien uimapuvussa burkinissa.

Useimmat pukeutuvat myös naisten vuorolla peittäviin uima-asuihin.

Yksityisyyttä kaivattaisiin myös pesutiloihin. Moni toivoisi suihkusyvennyksiin suihkuverhoja. Sellaiset Jakomäen hallissa oli aiemmin käytössä,

Naisten vuorolla uiskentelee myös kantasuomalainen nainen, joka ui mieluummin naisporukassa kuin uimahallien sekavuoroilla.

– Kuvittelisin, että tällainen kiinnostaisi muitakin kantasuomalaisia, jos vuoroja olisi enemmän. Ihmisillä on erilaisia syitä, miksi he eivät halua mennä uima-asussa uimahalleihin, joissa on myös miehiä, hän pohtii.

Uimataidon puute vuoroilla on ilmeinen.

Vesijuoksuvyöt on kerätty vuoron ajaksi valvojan koppiin. Valvoja kysyy uimataidosta vyön ojentaessaan.

Lastenaltaassa ja ison altaan matalassa päässä on väkeä. Allasta päästä päähän kauhovia ei juurikaan ole.

Moni kertoo, ettei osaa uida lainkaan tai uimataito on heikko.

– Olen katsonut Youtubesta mallia, kertoo eräs nainen ja harjoittelee liukuja lastenaltaassa.

Toinen kertoo uimista osaavan ystävän toimineen opettajana. Moni kaipaisi opetusta.

Viileä vesi ja kelluttavat juoksuvyöt naurattavat isoon altaaseen uskaltautunutta afgaaninaisten joukkoa. Hallilla käyminen on selvästi myös sosiaalinen tapahtuma.

Toki kaikki eivät ole uimataidottomia. Eräästä somalinaisesta kuoriutuu varsinainen vesieläin. Hän hyppää korokkeelta pää edellä, ui ja kelluu kattoa katsellen.

– Opin uimaan jo lapsena Somaliassa, nainen kertoo. Myös hänelle naisten vuoro on ainoa mahdollinen paikka ylläpitää taitoaan ja nauttia vedestä.

Lähes koko ikänsä Suomessa asunut 23-vuotias Zainab Ehsan kertoo havahtuneensa risteilyllä ajatukseen, ettei osaa uida, jos joutuisi veden varaan.

– En osallistunut koskaan koulu-uinteihin, Ehsan kertoo.

Hän alkoi käydä kuluneen syksyn aikana äitinsä kanssa naisten uintivuorolla. Nyt hän osaa uida ja sukeltaa.

Ehsan toteaa, että monille iäkkäille suositellaan juuri vesiliikuntaa.

– Naisten uimavuorot ovat monille iäkkäille musliminaisille ainoita paikkoja, joissa he voivat liikkua vedessä.