Kaikissa Suomen kouluissa pitäisi tarjota maksuton aamu- tai välipala oppilaille, joiden koulupäivä on pitkä. Näin linjaa Kouluruoan kehittämisohjelma eli Kouluruokaohjelma, joka julkaistiin tänään keskiviikkona.
Kouluruokaohjelman mukaan aamu- tai välipalan tarjoaminen voitaisiin kirjata velvoitteeksi säädöksiin, joissa puhutaan opetuksen maksuttomuudesta.
Jo nyt kuntien pitäisi Kouluruokasuosituksen mukaan tarjota koululaisille maksuton ja ravitsemissuositusten mukainen välipala, jos koulupäivä jatkuu pidempään kuin kolme tuntia lounaan jälkeen tai jos kunta järjestää koululaisille aamu- tai iltapäivätoimintaa.
Suosituksesta huolimatta vain 25 prosenttia kunnista noudattaa välipalasuositusta, selviää Kattava koululounas, välkyt välipalat -selvityksestä. 56 prosenttia kunnista ei tarjoa oppilaille maksutonta välipalaa ollenkaan ja 7 prosenttia tarjoaa sellaisen kaikille oppilaille. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan.
Koulujen ja oppilaitosten lounaalla pitäisi Kouluruokaohjelman mukaan olla vapaasti valittavat pääruokavaihtoehdot, joista yksi olisi aina kasvisruoka. Tämä tekisi koululounaasta ohjelman mukaan houkuttelevamman.
Suurin osa oppilaista ja opiskelijoista syö koululounaan jo nyt, mutta tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista sen jättää väliin joka kolmas.
Kasvisruoan pitäisi Kouluruokaohjelman mukaan sisältää riittävästi proteiinia.
Kouluruokaohjelman tavoitteena on lisäksi parantaa kouluruoan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta sekä kehittää tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua.
Ohjelmassa pidetään tärkeänä myös esimerkiksi sitä, että oppilailla olisi riittävästi aikaa syödä lounaansa.
Kehittämisohjelma kattaa peruskoulun sekä toisen asteen eli lukion ja ammatilliset oppilaitokset.
Se on suunnattu päätöksenteosta vastaaville, opetuksen järjestäjille, ruokapalveluiden tuottajille ja muille kouluruokailun keskeisille sidosryhmille.
Seuraavaksi kehittämisohjelmaa on tarkoitus viedä käytäntöön kunnissa ja oppilaitoksissa.
Kouluruokaohjelman laadintatyöstä on vastannut maa- ja metsätalousministeriön asettama moniammatillinen työryhmä, jonka työ käynnistyi 2021 vuoden lopulla. Työryhmän lisäksi ohjelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, kuten oppilaiden ja opiskelijoiden, ruokapalveluntuottajien, oppilaitosten, alan yhdistysten sekä elintarviketeollisuuden toimijoiden kanssa.
Kouluruokailun asiakkaiden näkemyksiä on selvitetty muun muassa Osallisuuden osaamiskeskuksen kanssa yhteistyössä toteutetuissa nuorten kuulemisen työpajoissa ja mielipidekyselyillä.
