Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Etenkin tätä muoviroskaa päätyy kaduilta mereen – Tutkijat asensivat hulevesikaivoihin suodattimet ja tulos oli karu

Kadulle heitettyjä roskia päätyy merkittäviä määriä suoraan mereen. Tälle arviolle toi tukea Pidä saaristo siistinä ry:n (PSS) kartoitus, jossa yhdistys asensi viime kesänä suodattimia katukaivoihin.

Helsingissä, Turussa ja Lahdessa sijainneihin suodattimiin tarttui parin kuukauden aikana kaikkiaan 680 niin sanottua makroroskaa. Makroroska on roskaa, jonka halkaisija on vähintään 2,5 senttimetriä. Tutkimus todisti, että yksin yhteen kaupungilla sijaitsevaan hulevesikaivoon voi päätyä kuukaudessa yli 200 kappaletta makroroskaa.

Hulevesikaivoja on Helsingin kaupungin alueella kaikkiaan noin 12 000, Lahdessa noin 10 800 ja Turussa on 20 568.

Makroroskaa joutuu kaivoihin ja vesistöihin.

Jutta Vuolamo, PSS ry

Lähes 80 prosenttia suodattimiin jääneistä roskista oli muovia.

– Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tämä seuranta antaa viitteitä siitä, että makroroskaa joutuu kaivoihin ja vesistöihin erityisesti suosituilla ajanviettopaikoilla. Asiaa on tärkeä tutkia, jotta tietoisuus lisääntyisi ja voitaisiin keksiä ratkaisuja roskaantumisongelman ehkäisemiseksi, kertoo tiedotteessa Pidä saaristo siistinä ry:n meriasiantuntija Jutta Vuolamo. 

Yleensä hulevesikaivoissa ei ole suodattimia ja niistä vesi roskineen päätyy suoraan lähimpään vesistöön. Hulevesiverkostoa on aiemminkin pidetty yhtensä merkittävänä makroroskan kulkeutumisreittinä esimerkiksi mereen, mutta katukaivoihin päätyvän makroroskan laatua ja määrää ei PSS:n mukaan ole aiemmin selvitetty Suomessa.

Suodattimet asennettiin katukaivoihin, jotka sijaitsevat kaupunkien keskeisillä paikoilla, kuten torilla, satamassa tai Turussa jokirannassa. Suodattimet tyhjennettiin kaksi kertaa kahden kuukauden aikana.

Tutkimusjaksolle sattuivat myös vappu ja jääkiekon MM-kultajuhlinta.

– Helsingin toinen tutkimuskaivo sijaitsi Havis Amandan patsaan vierellä, jolle juhlivat joukot usein kiipeilevät juhlahumussa kielloista huolimatta. Kultajuhlien aikaan patsas suojattiin yleisöryntäykseltä vanerilevyin, jotka ihmisjoukko kuitenkin kaatoi illan kuluessa. Kaivon suodattimesta löytyikin makrokokoista vaneripuupalaa sekä myös pienempää puusälettä, Vuolamo kertoo tiedotteessa.