Rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta löytää kolme keinoa, joilla sähkön hintaa voitaisiin Suomessa suitsia.
– Ensimmäinen ja oikeastaan ainoa järkevä keino olisi lisätä sähköntuotantoa kotimaassa. Tämä olisi tärkeää jo siitä yksinkertaisesta syystä, että jos tuotanto on korkealla, sähkönhinta putoaa, Rothovius muistuttaa.
Rothoviuksen mukaan toinen keino saada ongelmaan saada ratkaisu olisi saada sähkömarkkinat toimiviksi myös ostajan näkökulmasta.
– Kolmanneksi sanoisin, että mitään hokkuspokkus-keinoa ei sähköongelmaan ole löydettävissä, mutta hintakattojärjestelmä ei välttämättä ole se järkevin ratkaisu.
Rothovius pitääkin hintakattoa väliaikaisena hätäjärjestelynä, joka poistuu käytöstä, kun tilanne normalisoituu.
Suomalaiset kärvistelevät tänä talvena kalliin sähkön kuritettavana: kun sähkön hinta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kipuaa pilviin, tyyris pörssisähkö on saanut tuhannet perheet polvilleen.
Jostain sähkön hinta kuitenkin muodostuu, mutta mistä?
– Sähköpörssissä sähkön hinta määräytyy pitkälti sen mukaan, mikä on sen tuotantotapa. Sähköyhtiö voi tarjota esimerkiksi ydinvoimalla tuotettua sähköä muutaman sentin kilowattituntihintaan, mutta öljyllä tai kaasulla tuotettua sähköä vaikkapa 75 sentillä, kertoo Rothovius.
Tällöin kaiken sähkön hinnaksi muodostuu kallein hinta eli samainen 75 senttiä.
Sähköpörssi on paikka, missä sähköyritykset ostavat sähköä sen tuottajilta ja myyvät sitä sähkön käyttäjille. Ruotsilla, Norjalla, Suomella ja Tanskalla on 1990-luvulta lähtien ollut yhteiset sähkömarkkinat.
Nord Poolissa sähkön tuottajat tarjoavat omaa tuotantoaan myyntiin ja sähkön ostajat kokoontuvat ostamaan sähköä.
Sähköpörssi toimii samalla periaatteella kuin muutkin raaka-ainepörssit eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.
– Ongelmia tuottaa tuulivoima sikäli, että sen tuotanto vaihtelee hyvin paljon, eikä sitä voi pitkälle ennakoida. Parhaimmillaan tuulivoima tuottaa Suomessa enemmän sähköä kuin ydinvoima, mutta pahimmillaan sen tuotanto on nolla, Rothovius muistuttaa.
Tällä hetkellä myös sähköpörssin toimintaa arvostellaan kovin sanoin.
– Edullisen sähkön aikaan sähköpörssi toimi kohtuullisen hyvin. Kun hinta oli neljä tai viisi senttiä kilowattitunnilta, tarjousten vaihteluväli oli huomattavasti pienempi kuin mitä se on nykyisen kalliin sähkön aikaan. Silloin hintapiikkejä ei yksinkertaisesti muodostunut, Rothovius muistuttaa.
Hän myöntää, että nykyisen sähköpörssin kovat hinnat aiheuttavat hankaluuksia monelle kuluttajalle, esimerkiksi heille, jotka asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa.
Hänen mukaansa näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.
– Ei sähköpörssin toimintamalli ole mikään kapitalismiin sementoitu laki, vaan se perustuu keinotekoiseen päätökseen. Myös hintakatto voidaan toteuttaa, jos niin poliittisesti päätetään.
Muun muassa sosialidemokraatit ovat ehdottaneet kotitalouksille määräaikaista sähkön hintakattoa, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunnilta.
Rothovius pitää ehdotettua hintakattoa ongelmallisena vaatimuksena.
– Minun mielestäni hintakatto – jos sellainen otetaan käyttöön – pitäisi rakentaa niin, että se poistaa kalleimpien tuotantomuotojen vaikutuksen kaikkeen hinnoitteluun.
Hintakatto voidaan toteuttaa myös paikallisesti – ja näin on muutamin paikoin Suomea jo tehtykin.
Rothovius nostaa hyväksi esimerkiksi Kokkolan Energia Oy:n, joka tarjoaa hintakatolla suojattua sähköä – mutta vain oman toimialueensa asiakkaille.
Kokkolan Energia myy kaupungin ja siihen liitettyjen kolmen entisen kunnan alueiden asiakkaille sähköä kiinteään 16 sentin kilowattituntihintaan. Arvonlisävero huomioiden lopullinen hinta asettuu 17,6 senttiin kilowattitunnilta.
Ylivieskassa ja Pietarsaaren seudulla toimiva Herrfors on puolestaan jäädyttänyt sähkön toistaiseksi 9,05 sentin kilowattituntihintaan.
Eri puolueet poliittisen kentän laidasta laitaan ovat kuluneella viikolla heränneet vaatimaan sähkön hintakaton ottamista käyttöön – jos ei valtakunnallisesti, ainakin paikallisesti.
Pääministeri Sanna Marin kertoi keskiviikkona, että sähkön hintakattoa koskeva parlamentaarinen keskustelu on kutsuttu koolle maanantaiksi.
Keskustelu on tulosta puolueiden hintakattovaatimuksista.
Ensimmäisten joukossa hintakattoa nousivat puoltamaan kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Pia Kauma.
Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä on puolestaan jättänyt selvityspyynnön Turku Energian hintakattomahdollisuudesta. Samalla ryhmä haluaa tietää, onko Turku Energialla sellaista omaa sähköntuotantoa, jolle hintakaton voisi asettaa.