Varkaan riehumiseen puuttunut asiakas sai myös tuomion lievästä pahoinpitelystä.
R-kioskilla varkaan toimintaan puuttunut miesasiakas tuomittiin käräjäoikeudessa lievästä pahoinpitelystä 15 päiväsakkoon.
Helsingin hovioikeuden pöytäkirjasta selviää, että noin 70-vuotias mies oli mennyt vuonna 1991 syntyneen, kioskilla varkaissa käyneen ja riehuneen miehen perässä kioskin pihalle, ottanut tästä kiinni, töninyt ja lyönyt ainakin kerran nyrkillä.
Tilanne oli jatkunut pystypainina, minkä seurauksena molemmat olivat kaatuneet maahan.
70-vuotias mies sai kaatuessaan takaraivoonsa tikkejä vaatineen ja verta vuotaneen haavan. Kioskilla riehuneen kolmekymppisen miehen tilanteessa saamista vammoista ei ollut tarkempaa tietoa, mutta hovioikeuden pöytäkirjassa todetaan hänelle ”aiheutuneen ainakin kipua”.
Välikohtaus tapahtui syyskuussa 2019. Hovikoikeus käsitteli joulukuussa 2022 riehujan vaatimusta käräjäoikeudessa saamansa tuomion alentamisesta, mutta jatkolupaa käsittelylle ei myönnetty ja näin käräjäoikeuden tuomiot jäivät voimaan.
Tavallisen kansalaisen oikeustajuun ei välttämättä mahdu, että tilanteeseen puuttunut vanhempi henkilö, joka sai itse tikkejä vaativan haavan päähänsä, saa tuomion lievästä pahoinpitelystä ja hänen tuloillaan maksamaan noin 200 euron sakon.
Rikoskomisario Leif Malmberg Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo Keski-Uusimaa-lehdelle, ettei missään laissa ole erikseen määritelty tai säädetty minkälaisiin rikoksiin kansalainen saa puuttua.
Jokainen tapaus joudutaan siis arvioimaan erikseen. Puuttumisen keinojen suhteen rikoslaki antaa pohjaa. Hätävarjelu on sallittu “aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi”.
Malmberg selventää, että jos puuttuu meneillään olevaan rikokseen, niin se on sallittua. Jos puuttumisessa kohtaa vastarintaa, niin sen torjumiseksi puolustettavat keinot ovat sallittuja.
Huomioon on kuitenkin otettava hyökkäyksen voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän ”henkilö”, eli esimerkiksi fyysinen koko, itsepuolustuskoulutus ja muut olosuhteet. Pitäisi siis ehtiä miettimään ennen kuin tekee mitään.
– Ensinnäkin on arvioitava, onko puolustautuminen välttämätöntä vai voiko tilanteesta perääntyä tai tilanteen hoitaa muulla tavoin. Ei saa siis provosoida vastarintatilannetta.
– Toisekseen on lähtökohtaisesti huomioitava puolustettava oikeushyvä, eli jos puolustetaan vähäistä omaisuutta, niin kovia voimakeinoja ei voida käyttää.
Millainen on tavallisen kansalaisen oikeus ottaa kiinni rikoksesta epäilty? Yleisestä kiinniotto-oikeudesta säädetään pakkokeinolaissa. Lain mukaan jokainen saa ottaa kiinni ”verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos”.
Kiinni saa ottaa myös sellaisen henkilön, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.
– Näissäkin tapauksissa joudutaan huomioimaan pakkokeinolain suhteellisuusperiaate, eli pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat, listaa Malmberg lain pykäliä.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.