Vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Mediatalo Keskisuomalaisen ja PunaMusta Median lehtien eduskuntavaalikone avattiin tänään tiistaina. Tämä lehti on osa Mediatalo Keskisuomalaista.

Vaalikone julkaistaan noin 70:ssä verkkolehdessä. Vaalipiireistä koneessa ovat mukana Helsinki, Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala ja Keski-Suomi.

– Vaalikone on tekniikaltaan täysin uusittu. Tavoitteena on ollut tehdä koneeseen osallistuminen helpommaksi ehdokkaille sekä tarjota käyttäjille entistä sujuvampi ja selkeämpi apuväline sopivan äänestyskohteen löytämiseksi, sanoo sisällöntuotannon kehityspäällikkö Juho Hämäläinen Mediatalo Keskisuomalaisen digiyksiköstä.

Vaalikoneen toteuttaa suomalainen Webscale-yhtiö. Kone on maksutta avoinna kaikille.

Vaalikoneessa on 15 valtakunnallista kysymystä sekä joukko paikallisia kysymyksiä. Niiden määrä vaihtelee alueesta riippuen.

– Olemme pyrkineet kysymään ehdokkailta sellaisia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja, kuuluvat kansanedustajan vastuulle ja kiinnostavat lukijoita, Mediatalo Keskisuomalaisen vaalikoneesta vastaava sisältöjohtaja Markus Pirttijoki luonnehtii.

– Aihepiireistä turvallisuus on tässä vaalikoneessa noussut korostetusti esiin, kun turvallisuusympäristö maailmalla on muuttunut.

Vaalikoneet sopivat kaikista vaaleista erityisen hyvin juuri eduskuntavaaleihin, arvioi valtio-opin väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta.

Tavoitteemme tietysti on, että mahdollisimman moni käyttäisi ääntään, koska näin demokratia toteutuu.

vaalikoneesta vastaava sisältöjohtaja Markus Pirttijoki

– Eduskuntavaaleissa vaalikoneen kysymyksillä on mahdollista kattaa valtakunnalliset poliittiset kysymykset hyvin laajasti. Kuntavaaleissa kysymykset ovat niin paikallisia, että vaalikoneen kysymyksiä voi olla vaikea sovittaa jokaiseen kuntaan sopiviksi, Isotalo vertaa.

– Eduskuntavaaleissa vaalikoneen käyttö on myös koettu hyödyllisemmäksi kuin esimerkiksi presidentinvaalissa, koska ehdokkaita on paljon enemmän.

Vuosien saatossa vaalikoneiden käyttö on Suomessa lisääntynyt ja käyttäjäkunta laajentunut.

– Ensimmäisten vaalikoneiden käyttäjät olivat korkeasti koulutettuja ja politiikasta kiinnostuneita nuoria. Edelleen nuoret käyttävät vaalikoneita ahkerammin kuin vanhemmat, mutta käyttö on kasvanut huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, Isotalo sanoo.

Edellisten eduskuntavaalien alla jo noin puolet äänioikeutetuista käytti vaalikonetta.

– Vaalikoneista on tullut olennainen osa puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoita, Isotalo arvioi.

Isotalon mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että vaalikoneet vaikuttavat käyttäjien äänestyspäätöksiin ja lisäävät heidän äänestysaktiivisuuttaan. Ne myös parantavat käyttäjien tietämystä politiikasta sekä puolueiden ja ehdokkaiden arvoista ja asenteista.

Kansainvälisistä tutkimuksista valtaosa on tehty puoluevaalikoneista, joissa käyttäjän vastauksia verrataan puolueiden vastauksiin. Puoluevaalikoneet ovat maailmalla yleisempiä kuin Suomessa käytössä olevat ehdokasvaalikoneet.

– Ehdokasvaalikoneista on olemassa hyvin vähän tutkittua tietoa, mutta luulen, että ne auttavat äänestäjiä jopa enemmän kuin puoluevaalikoneet, Isotalo arvioi.

Suomessa on viimeisimmissä vaaleissa ollut käytössä parikymmentä eri vaalikonetta. Isotalon mukaan mediatalojen vaalikoneiden merkitys tässä joukossa on suuri, koska ne keräävät eniten käyttäjiä.

– Isoimpien mediatalojen koneilla on yli miljoona käyttäjää ja pienemmilläkin satoja- tai ainakin kymmeniätuhansia.

Sisältöjohtaja Markus Pirttijoen mukaan Mediatalo Keskisuomalaisessa vaalikone on koettu tärkeäksi palveluksi lukijoille.

– Se on helppo ja varsin selkeä keino tarjota lukijoille tietoa ehdokkaiden ja puolueiden näkemyksistä ja niiden välisistä eroista. Vaalikoneen vastauksista saamme myös konsernin lehdille mielenkiintoista uutisoitavaa.

Pirttijoki toivoo, että vaalikone auttaa ihmisiä äänestyspäätöksen tekemisessä.

– Tavoitteemme tietysti on, että mahdollisimman moni käyttäisi ääntään, koska näin demokratia toteutuu.

Vaalikone löytyy täältä.