T24: Viron kylpylähotellit ovat ongelmissa – Kylpylät saavat pahimmassa tapauksessa avata ovensa vasta elokuussa

Viron kylpyläpääkaupunkina tunnetussa Pärnussa on ollut hiljaista viime kuukaudet. Koronan aiheuttama poikkeustila sulki kylpylät, eivätkä hallituksen käskystä kotona pysyttelevät virolaiset tuoneet ravintoloille tarpeeksi asiakasvirtaa. Niinpä suurin osa kylpylähotelleista sulki ovensa jo maaliskuussa.

Hedon Spa & Hotel on yksi Pärnun tunnetuimmista kylpylöistä. Hedon Spa

Thea Ekholm

Näin teki myös Hedon Spa & Hotel, joka sulki ovensa 17. maaliskuuta. Toukokuun ensimmäisenä päivänä kylpylähotelli avasi terassinsa ja myy myös take away -ruokaa mukaan ravintolastaan.

– Huomisesta alkaen avaamme grilliravintola Akordin ja meiltä on mahdollista saada spa-hoitoja ennakkovarauksella. Hotellin majoituspuolen avaamme vasta 21. toukokuuta ja odotamme edelleen Viron hallitukselta tietoa siitä, milloin kylpyläosaston voi avata, Hedon Span suomalainen johtaja Sari Sopanen kertoo.

Suomessa hallitus linjasi, että uimahallit ja maauimalat saavat avata ovensa kesäkuun alussa. Virossa hallitus ei ole vielä kertonut päivämäärää, milloin kylpylät ja uimahallit voisivat avautua.

Viron sosiaaliministeri Tanel Kiik on sanonut aiemmin, että kylpylät ja uimahallit ovat viimeisiä kohteita, jotka avataan, kun rajoituksia puretaan. Ne eivät ministerin mukaan ole yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeitä kohteita. Varovaisen arvion mukaan kylpylät ja uimahallit voisivat avata ovensa heinäkuun lopussa tai elokuun alussa.

– Jos kylpylät saavat avata ovensa vasta elokuussa, se on suuri isku Pärnun kylpylöille ja koko kesäsesongille. Kesän aikana matkailualan yritykset Pärnussa keräävän sanonnan mukaan sen rasvan, jonka avulla talvi sitten eletään. Jos rasvakerros jää ohueksi, on odotettavissa paljon ongelmia matalan kysynnän kuukausina, Sopanen lisää.

Pärnussa kylpylähotellit ovat jo nyt joutuneet sopeuttamaan toimintaansa todella hankalassa tilanteessa, joka on lopettanut yritysten kassavirran käytännössä kokonaan. Irtisanomisiltakaan ei ole vältytty.

Sari Sopanen kiittelee Viron hallitusta nopeista ratkaisuista, jotka ovat auttaneet ongelmien kanssa painivaa matkailu- ja majoitussektoria.

– Hallituksen nopeiden ratkaisujen ansioista pystyimme jo maaliskuussa saamaa paikalliselta työttömyyskassalta tukea henkilöstön palkkojen maksuun. Virossa ymmärretään, että on parempi tukea yrityksiä, jotta ne voivat ylläpitää työsuhteita ja toimintaansa tällaisessa kriisitilanteessa. Huonompi vaihtoehto olisi lähettää kaikki työntekijät työttömyyskassaan ja lopettaa yritysten toiminta.

Lisärahoitusta majoitus- ja ravintola-alalle sekä erilaisille turismikohteille on luvassa Viron elinkeinotoiminnan kehittämissäätiön EAS:n kautta. Jaossa on 25 miljoonan euron potti, mutta sen hakuaika ei ole vielä alkanut.

Virossa ei ole samanlaista mahdollisuutta henkilökunnan lomauttamiseen kuin Suomessa. Paikallinen työlaki antaa kuitenkin yritykselle koronaviruksen kaltaisessa kriisitilanteessa mahdollisuuden yksipuolisella sopimuksella siirtää henkilöstö kolmen kuukauden ajaksi minimipalkalle.

– Hedon Spa työllistää noin 80-90 henkilöä, joten meidänkin oli siirrettävä henkilökunta minimipalkalle, eikä irtisanomisiltakaan vältytty. Toivomme, että jo kesäkuussa kassavirtamme olisi niin vahva, että minimipalkoista voitaisiin luopua.

Hedon Spa oli kuukauden verran kokonaan suljettu. Nyt henkilökunta on palannut takaisin hotelliin ja tehnyt yhdessä erilaisia siivous- ja perusparannustöitä, kun asiakkaita ei vielä ole.

– On ollut hienoa nähdä tämä hyvä yhteishenki henkilökuntamme keskuudessa. Kaikki ovat olleet valmiita tekemään kaikenlaisia töitä hotellilla poikkeustilan aikana. Ihmiset olivat myös kuukauden jälkeen tosi tyytyväisiä päästessään takaisin töihin, Sopanen sanoo.

Pärnussa kylpylähotellit avaavat vähitellen oviaan toukokuun aikana. Ja tietenkin Pärnun kuuluisa hiekkaranta on auki. Joku virkamies oli kuulemma yrittänyt ehdottaa rannan sulkemista turvallisuussyistä, mutta sen oli Pärnun kaupunginjohtaja Romek Kosenkranius painokkaasti kieltänyt.

Pärnussa ollaan nyt monen asian suhteen epätietoisen odottavalla kannalla. Milloin kylpylät saa avata ovensa, milloin suomalaiset pääsevät taas matkustamaan, milloin suomalaiset eläkeläiset pääsevät käymään Pärnussa? Näillä kaikilla asioilla on iso merkitys Pärnun kylpyläkaupungille ja sen kesäsesongille.

– Valitettavasti pelkät virolaisasiakkaat eivät riitä pelastamaan Pärnun kesää. Tarvitsemme myös matkailijoita Suomesta ja Latviasta. Latvialaiset pääsevät matkustamaan Viroon jo 15. toukokuuta alkaen, mutta on todella harmillista, jos suomalaiset eivät pääse Pärnuun tänä kesänä, Sopanen sanoo.

Kun poikkeustila on ohi ja Viron ja Suomen rajat aukeavat matkailulle, on Pärnuun Sopasen mukaan turvallista matkustaa.

– Virolaiset ovat tunnollista väkeä. Siinä vaiheessa, kun kylpylöitä päästään Pärnussa avaamaan, kaikki hoidetaan varmasti säädösten ja turvallisuusohjeiden mukaan niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin osalta. Pärnuun on turvallista tulla lomalle koronakriisin jälkeenkin, Sopanen sanoo.

Virolaisilla kylpylähotelleilla on edessä massairtisanomiset ilman lisätukea valtiolta

Viron kylpyläyhdistyksen johtajan Aire Toffer on kertonut paikallisessa mediassa virolaisten kylpylähotellien ahdingosta korona aiheuttaman poikkeustilan aikana.

Hänen mukaansa virolaiset kylpylähotellit ovat nyt todellisissa ongelmissa, sillä koronan aiheuttaman poikkeustilan sulkemat spa- ja saunakeskukset muodostavat niiden liiketoimintamallin ytimen. 90 prosenttia asiakkaista vierailee hotelleissa nimenomaan kylpyläosastojen vuoksi.

Suurin osa hotelleista on nyt suljettu, eikä kenelläkään ole aavistustakaan siitä, milloin kylpylät saavat taas avata ovensa. Epävarmuus kalvaa koko toimialaa ja tulonmenetykset ovat mittavia, kun kassavirtaa ei ole.

– Isot vesipuistot, kuten Tervise Paradiis Pärnussa ja Kalev Spa Tallinnassa, menettävät noin 100 000 euroa kuukaudessa, kun ne ovat suljettuina. Kun siihen lisätään Viron muut kylpylä- ja saunakeskukset, menetettyjen tulojen kokonaissumma nousee vajaaseen miljoonaan euroon kuukaudessa, Aire Toffer sanoo.

Maaliskuussa kolmeksi kuukaudeksi käyttöön otettu palkkatuki virolaisyrityksille on auttanut liikevaihtonsa käytännössä kokonaan menettäneitä kylpylähotelleja, mutta jos valtiolta ei tule mitään lisätukea, on alalla edessä massiiviset joukkoirtisanomiset.

Aire Tofferin mukaan Virossa on 35 kylpylähotellia, jotka työllistävät noin 3 000 ihmistä. Heidän kaikkien työpaikka on nyt vaakalaudalla.

– Viron työttömyyskassan jakaman palkkatuen jatkaminen on kylpylähotelleille elämän ja kuoleman kysymys, Aire Toffer sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.