Tänä kesänä Suomenlahdella ja Riianlahdella liikkuu tavallista enemmän purjehtijoita koronaviruksen aiheuttamien matkustusrajoitusten takia. Monien suunnitelmat purjehtia vaikkapa Ruotsiin tai jonnekin kauemmas ovat vaihtuneet purjehdukseen Virossa ja Riianlahdella.
Saman asian on havainnut myös Suomenlahden merivartiosto, jolla oli varsinkin lämpimän alkukesän aikaan ennätysmäärä meripelastus- ja avustustapahtumia.
Virossa tänäkin kesänä purjehduslomaa viettävät Sari ja Tarmo Suomalainen ovat harrastaneet purjehdusta jo parikymmentä vuotta. Pariskunta aloitti purjehdusharrastuksen aikuisiällä suorittamalla aluksi saaristo- ja rannikkolaivurikurssit. Sari kävi vielä parilla purjehduskurssillakin.
– Alkuvuosina saimme myös paljon vinkkejä kokeneemmilta purjehtijoilta, jotka jakavat mielellään tietoa ja kokemuksia esimerkiksi uusista satamista ja reiteistä. Ne kannattaa noviisien hyödyntää, Sari Suomalainen sanoo.
Nykyään pariskunta purjehtii Virossa ja Baltiassa joka kesä 3-7 viikkoa. Suomalaisten vene on yli 10 metriä pitkä Scanmar 345, joka on ruotsalaisvalmisteinen ketterä menopeli. Purjehdusseuraa tarjoavat perheen kaksi toyvillakoiraa.
– Olemme Helsingfors Segelklubin eli HSK:n jäseniä ja Baltiaan innostuimme purjehtimaan ensimmäisen kerran heidän järjestämänsä eskaaderin eli matkapurjehdustapahtuman tiimoilta. Tällaiset yhteiset matkapurjehdukset yhdessä kokeneiden purjehtijoiden kanssa ovat mainio tapa aloittelijalle lähteä uusille vesille ja kartuttaa omaa kokemusta. Eskaadereissa ei tarvitse purjehtia peräkanaa vaan voidaan sopia tapaaminen seuraavaan etappisatamaan, Sari kertoo.
Hyviä vinkkejä Virossa purjehtimiseen saa Suomalaisten mukaan Helsingin venemessuilla jaossa olevasta Sail in Estonia and Latvia -oppaasta. Siinä on esitelty Viron ja Latvian vierasvenesatamat palveluineen ja sisäänajo-ohjeineen.
– Opas on toteutettu osana EU-projektia, jonka tarkoitus on edistää veneilyturismia Virossa ja Latviassa. Opas tarjoaa hyödyllistä tietoa, mutta siihen kannattaa suhtautua myös pienellä varauksella tuon markkinointihenkisyyden takia. Kaikkia uudistuksia ei ole ehditty toteuttaa ja esimerkiksi satamien syvyystiedot eivät välttämättä pidä paikkansa, vaan ne on arvioitu vähän yläkanttiin, Sari kertoo.
Reaaliaikaista tietoa Viron satamista ja väylistä löytyy täältä.
Suomalaisten mielestä purjehtimisesta nauttii eniten, kun ei ole liikkeellä liian tiukkojen aikataulujen mukaan, vaan etenee tuulten mukaan. Ja muutama tuulipäivä kannattaakin varata matkaohjelmaan.
– Säätietoja ja aallonkorkeutta kannattaa seurata useita eri lähteistä. Mekin olemme jo tänä kesänä viettäneet tuulen takia ekstrapäiviä Haapsalussa, Kuressaaressa ja Latvian Rojassa. Silloin voi vaikka vuokrata fillarit tai auton ja tutustua sataman lähiympäristöön, Sari vinkkaa.
Virossa ja Latviassa purjehtiessa kannattaa muistaa, että nousevalta tuulelta ja aallokolta ei pääse saariston suojaan tai luonnonsatamaan kuten Suomessa. Riianlahdella aallokko on terävää ja ilkeää, vaikka tuulta olisi alle 10 metriä sekunnissa.
– Netistä kannattaa myös seurata paikallista tapahtumatarjontaa, kuten satamien meripäiviä ja jokakesäistä Muhu Väinä -regattaa. Ne voivat vaikuttaa satamien tilanteeseen, Sari muistuttaa.
Suomalaisten mukaan Baltian satamissa on aina tilaa, vaikka niihin saapuisi myöhään illalla. Lähes kaikissa satamissa on vastassa satamakapteeni, joka näyttää paikan, mihin veneen voi kiinnittää.
– Jos on tavanomaista isompi tai painavampi alus, niin kannattaa soittaa satamakapteenille etukäteen.
Sari ja Tarmo Suomalaisen suosikkisatamia Virossa ovat muun muassa Saarenmaan pääkaupungissa Kuressaaressa sijaitseva vierasvenesatama, joka sijaitsee aivan historiallisen linnan kupeessa. Myös Narvan keskustassa sijaitseva vierasvenesatama ja Kihnun ja Muhun saarien satamat ovat kokemisen arvoisia paikkoja.
– Kuressaaren satamakapteeni Oscar Jögi on legendaarinen Grand old man, joka luo satamaan ihan oman fiiliksen. Hänestä ovat puhuneet myös monet muut venekunnat.
Yleisohjeena onnistuneelle purjehduslomalle ulkomailla Suomalaiset antavat yhden vinkin: avoimen mielen.
– Ihmiset ovat yleensä ystävällisiä ja auttavaisia ja yhteinen harrastus yhdistää ja antaa uusia ystävyyksiä.