T24: Viru-hotellin KGB-museo täyttää 10 vuotta – Koronavirus pitää museon ovet kiinni juhlapäivänä

KGB-museossa kaikki esineet ovat samoissa paikoissa kuin 30 vuotta sitten. Thea Ekholm

Thea Ekholm

Torstaina 13. tammikuuta vuonna 2011 Tallinnan Viru-hotellin 23. kerroksessa avautui KGB-museo.

Neuvosto-Virossa vierailevien ulkomaalaisten käyttöön suunniteltu Viru-hotelli avasi ovensa vuonna 1972. Ulkomaalaisten turistien lisäksi hotellissa piti majaa myös Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi KGB, jonka tehtävänä oli valvoa sekä turisteja että hotellin henkilökuntaa.

KGB majaili Viru-hotellin 23. kerroksessa, jota ei virallisesti ollut olemassa. Hissikään ei sinne vienyt, vaan viimeinen kerrosväli piti kulkea portaita pitkin.

Kun Neuvostoliitto romahti, KGB:lle tuli keväällä 1991 kiire kerätä tavaransa hotellin salaisesta huoneesta. Jäljelle jäi vain lähtökiireiden aiheuttama sotku: tupakantumppeja tuhkakuppiin, papereita lattialle ja roikkuvia sähköpiuhoja.

Levällään olevat paperit kertovat siitä, että KGB lähti Viru-hotellista kiireellä. Thea Ekholm

Sitten salainen huone vaipui hetkeksi unohduksiin, sillä Viron uudelleenitsenäistyminen toi monenlaisia muutoksia myös Viru-hotellin arkeen. Kun huoneen olemassaolo taas muistettiin, ymmärsi Viru-hotellin johto onneksi sen arvon. Niinpä salaperäinen KGB-huone jätettiin entiselleen.

– 1990-luvulla KGB:n huonetta esiteltiin vain hotellin VIP-vieraille. Sitten hotellin johtokunta sai idean, että huoneesta pitäisi tehdä museo. Se avattiin 13.1.2011, KGB-museon opas Pavel Bazarov kertoo.

30 vuotta KGB:n lähdön jälkeen huone on entisellään, mihinkään ei ole koskettu, eikä mitään muutettu. Huoneeseen on tuotu vain muutamia hotellin valuuttabaarin vanhoja tuoleja museovieraita varten.

– KGB ehti viedä mukanaan vain tärkeimmät tavaransa, joten huoneessa on edelleen tallella joitain radio- ja äänityslaitteita. Monet vieraat kysyvät, jättikö KGB jälkeensä arkistoja tai tallenteita salakuuntelusta. Niitä ei kuitenkaan koskaan säilytetty Viru-hotellissa, vaan KGB:n päämajassa, Bazarov sanoo.

Opas Pavel Bazarov on työskennellyt KGB-museossa vuodesta 2014 lähtien. Thea Ekholm

Varsinaisen KGB-huoneen lisäksi museoon kuuluu myös toinen huone, joka kertoo enemmän Viru-hotellin historiasta. Sinne on kerätty vanhoja esitteitä, varieteelippuja, huonekaluja, astioita ja Olympialaisten muistoesineitä. Hotellin historiasta kertovat myös infotaulut museon rappukäytävässä ja aulassa. Suurin osa esineistä on löytynyt hotellin omista kätköistä, mutta muutamia on saatu myös lahjoituksina.

Museon toinen huone esittelee Viru-hotellin historiaa. Thea Ekholm

Kymmenen vuoden aikana Viru-hotellin KGB-museossa on vieraillut yli 280 000 ihmistä. Pavel Bazarovin mukaan suurin kävijäryhmä ovat todennäköisesti suomalaiset.

– Museovieraiden kansallisuutta ei ole tilastoitu, joten varmaa tietoa ei ole. Uskon kuitenkin, että suomalaiset ja virolaiset ovat museon suurin kävijäryhmä.

Vielä edelleen museossa vierailee ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia Viru-hotellista neuvostoajalta. Monet heistä kertovat mielellään omia tarinoitaan ja jakavat kokemuksiaan.

– Jos joku meistä oppaista törmää vielä tarinaa, jota emme ole ennen kuulleet, kysymme vieraalta luvan kirjata se ylös ja liittää mukaan opastuksiimme.

KGB-museon ensimmäinen opas oli Jana Kilter, joka oli myös mukana rakentamassa museota. Nykyään hänen lisäkseen museokierroksia tarjoaa neljä muuta opasta. Pavel Bazarov on työskennellyt KGB-museon oppaana vuodesta 2014 lähtien. Sitä ennen hän toimi kaupunkioppaana Tallinnassa.

– Valitettavasti minulla ei ole mitään hienoa tarinaa siitä, kuinka päädyin töihin KGB-museoon. Näin vain heidän työpaikkailmoituksensa verkossa. Kukaan ei enää työhaastattelussa kuitenkaan kysynyt, onko minulla sukulaisia kapitalistisissa valtioissa, kuten ennen, Bazarov naurahtaa.

KGB-museoon pääsee kierrokselle vain oppaan johdolla, sillä hotellin henkilökunnasta, hotellivieraista sekä KGB:n toiminnasta kertovien tarinoiden avulla museovieraalle aukeavat ne kaksi maailmaa, joissa Virossa neuvostoaikana elettiin. Toinen perustui Neuvostoliiton kehittämään idealismiin ja toinen oli arkinen todellisuus, jossa tavalliset ihmiset elivät.

– Tavalliset virolaiset eivät tienneet paljoa siitä elämästä, jota Viru-hotellissa vietettiin. He eivät saaneet vierailla hotellissa tai tavata ulkomaalaisia. Silti kaikki kuitenkin tiesivät hotellin olevan epävirallinen liike-elämänkeskus, josta sai ostaa farkkuja.

KGB jätti jälkeensä muun muassa äänityslaitteet, joilla nauhoitettiin hotellivieraiden ja henkilökunnan puheita. Thea Ekholm

Museon oppaat ovat kerännet kiinnostavat tarinansa museovierailta sekä tietenkin Viru-hotellin entisiltä työntekijöiltä.

– Olemme unelmoineet siitä, että jonain päivänä museoon saapuisi entinen KGB:n työntekijä, joka kertoisi, mitä kaikkea Virussa on tapahtunut. Jana Kilterille näin on kerran käynyt. Meille muille oppaille sellaista onnenpotkua ei ole tapahtunut.

KGB-museon ovet pysyvät kiinni kymmenvuotisjuhlapäivänä keskiviikkona 13. tammikuuta, sillä koronaviruksen leviämisen estämiseksi kaikki museot on Virossa suljettu tämänhetkisten tietojen mukaan18.1.2021 saakka.

Museon on tarkoitus juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan jotenkin, kunhan koronavirustilanne hiukan hellittää. Lisäksi Viru-hotellin aulatiloihin on suunniteltu pienimuotoista näyttelyä, joka kertoo sekä KGB-museon että hotellin historiasta.

– Nyt on KGB-museon juhlavuosi ja ensi vuonna Viru-hotelli viettää 5. toukokuuta 50-vuotissyntymäpäiviään. Viimeistään silloin juhlimme jotenkin, Pavel Bazarov vakuuttaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut