Tiede: Julkisessa keskustelussa rasismi lisääntyy ja maahanmuutto jakaa kansan – totuus on toisenlainen

Suhtautuminen maahanmuuttoon on Suomessa muuttunut aavistuksen myönteisemmäksi.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti on tutkinut maahanmuuttoa pitkään. Suomi on yksi maahanmuuttajiin myönteisimmin suhtautuvista maista Euroopassa. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Maahanmuuto ei jaa kanssa, vaikka julkisesta keskustelusta voisi sellaisen kuvan saada. Näin arvioi Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti.

– Noin 75 prosenttia suomalaisista toivottaa tervetulleeksi samanlaista etnistä ryhmää edustavat maahanmuuttajat. Suurin piirtein puolet sallii sen, että maahanmuuttajia tulee lisää myös muista etnisistä ryhmistä.

European Social Survey -kyselytutkimus kertoo, että suhtautuminen maahanmuuttoon on Suomessa parinkymmenen vuoden aikana muuttunut aavistuksen myönteisemmäksi. Muuttuvat taloustilanteet heijastuvat kuitenkin asenteisiin.

Maahanmuuttajien tuloon suhtauduttiin negatiivisemmin esimerkiksi 1990-luvun laman seurauksena. Samoin kävi vuosien 2008–2009 taantuman jälkeen. Suhtautuminen palautui molemmissa tapauksissa nopeasti ennalleen.

Kyselyssä on tiedusteltu myös maahanmuuton koettuja seurauksia. Vuoden 2014 jälkeen aiempaa useampi vastaaja on kokenut lisääntyvän maahanmuuton taloudelliset seuraukset myönteisinä.

Suhtautuminen on pysynyt melko vakiona kysyttäessä maahanmuuton vaikutuksia suomalaiseen kulttuuriin. Valtaosa kansasta ei pelkää maahanmuuton tuhoavan suomalaista kulttuuria.

Rasistisesti maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus ei 20 vuoden aikana ole kovin paljon muuttunut.

Heikki Ervasti

– Mitään negatiivista käännettä ei ole tapahtunut, vaikka sellaista välillä julkisuudessa esitetään. En näe tuloksissa myöskään kansan kahtiajakautumista, vaikka iän, sukupuolen ja koulutuksen suhteen asenteet jonkin verran vaihtelevat.

Ervastin mukaan vähiten koulutetut ovat muuttuneet aiempaa maahanmuuttomyönteisemmiksi. Näin on tapahtunut myös miehillä. Sen sijaan naisten suhtautuminen on muuttunut jonkin verran kielteisemmäksi.

– Nuoret taas ovat vastaanottavaisempia. Meillä on sukupolvi, joka on jo päiväkodissa ja koulussa tottunut muualta tulleisiin.

Ervastin mukaan puhutaan kontaktiteoriasta, eli mitä enemmän kanssakäymistä on toista ryhmää edustavien kanssa, sitä enemmän heihin luotetaan ja heitä arvostetaan.

Heikki Ervastin mukaan maahanmuuton taloudellisia seurauksia pidetään aiempaa myönteisempinä. Tomi Kangasniemi

Puoluekanta kertoo sen sijaan selkeämmistä eroista maahanmuuttoasenteissa. Nollasta kymmeneen ulottuvalla myönteisyysasteikolla vihreiden kannattajat ovat myönteisimpiä 6,8 keskiarvolla. Perussuomalaiset ovat kriittisimpiä 4,8 keskiarvolla.

– SDP:n kannattajat ovat lähellä vihreitä, eikä vasemmistoliitto jää heistä kauaksi. Myös kokoomus tulee aika lähelle demareita.

Keskustan kannattajat edustavat asteikon toista päätä, ja selvästi alimmaksi jäävät perussuomalaisten kannattajat.

– Heillä on tapahtunut kehitystä vielä aiempaa kielteisempään suuntaan, Ervasti tiivistää.

Ervastin mukaan suhtautumisessa maahanmuuttoon ei Suomessa silti ole tapahtunut voimakasta jakautumista. Kansainvälisestikin vertailtuna suomalaiset ovat myönteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvien joukossa.

– Rasistisesti maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus ei 20 vuoden aikana ole kovin paljon muuttunut.

Sen sijaan yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun luonteessa on tapahtunut iso muutos. Ervasti muistuttaa, että kun perinteinen media toimi tiedonvälittäjänä, ei hyvin voimakasta reagointia maahanmuuttajiin näkynyt. Nyt sosiaalisessa mediassa riittää vihapuhetta ja nimittelyä.

Se voi olla myös räväkämpää kuin sanoja on tarkoittanut ja herättää ärhäköitä vastareaktioita.

– Esimerkiksi Twitterissä esiintyvää puhetta ei olisi 10–15 vuotta sitten hyväksytty millään foorumilla. Puheessa näkyy myös perspektiivihäiriöitä. Siinä sotkeutuvat helposti omat ja kuullut kokemukset.

Kysely

Yli 30 maata mukana

European Social Survey -kyselytutkimusta on tehty vuodesta 2002 lähtien.

Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi käyntihaastatteluina yli 30 maassa.

Jokaisesta maasta vastaa satunnaisotannalla noin 2 000 henkilöä. Kiintiöintiä ei tehdä, joten tutkimus on erilaisia pikakyselyjä ja markkinointitutkimuksia luotettavampi.

Haastattelut Suomessa toteuttaa Tilastokeskus, ja Suomen kansallista hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti toimii hankkeen kansallisena koordinaattorina.

Pohjoismaat suopeimpia maahan­muuttoon

European Social Surveyn mukaan ksenofobiaa eli muukalaispelkoa on Euroopassa vähiten Pohjoismaissa. Eteläiseen ja itäiseen Eurooppaan mentäessä pelko lisääntyy.

– Esimerkiksi Kreikassa maahanmuuttajiin suhtaudutaan hyvin nihkeästi. Ylipäänsä Itä-Euroopassa ja itäisessä Keski-Euroopassa ollaan kaikkein kielteisimpiä, Heikki Ervasti tiivistää.

Pohjoismaissa on vahva yhteiskunnallinen luottamus, mutta syitä suhtautumiseroihin maiden välillä on kyetty selittämään lähinnä talouden kriteereillä.

– Taloustilanteen vaikutus näkyy pitkittäisseurannoissa, ja bruttokansantuotteella on jonkinlainen yhteys eroihin.

Talousvaikutuksia pitäisi kuitenkin Ervastin mukaan tutkia vielä tarkemmin.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut