Jukka Oksaharjua kismitti, miten tarinoissa hehkutettiin helppoja voittoja, mutta tappioista ei puhunut kukaan.
Kryptovaluuttoja, riskisijoituksia asuntoihin halvalla velkarahalla, haaveita pikavoitoista ja sokerina pohjalla äkkipäätöksiä somevaikuttajien suositusten perusteella.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kiinnitti äkkirikastumisen tavoittelubuumiin huomionsa jo viime vuonna, kun perinteisen lottokansan uhkapelaaminen siirtyi esimerkiksi pörssiin.
– Ilmiö näytti samalta kuin 1990-luvun it-vuosina. Niin moni tavoitteli äkkirikastumista ja kertoi siitä ääneen milloin sosiaalisessa mediassa, milloin lehtihaastatteluissa.
Oksaharjua harmitti, miten tarinoissa oikein hehkutettiin helppoja voittoja. Samalla jäi arveluttamaan se, miten väärä kuva rikastumisen tavoittelusta on voinut jäädä etenkin nuorille. Esimerkiksi bitcoinin arvonnousulla paukuteltiin henkseleitä, mutta kuinka moni on kertonut arvon sulamisesta? Saatikka tappioistaan, kun on tehnyt matkan varrella lisäsijoituksia.
– Pitää ymmärtää, että jos rikastumisen mahdollisuus alkaa koskettaa laajaa ihmisjoukkoa, ei se ole silloin järkevällä pohjalla. Puhutaan fire-ilmiöstä, joka ei ole kestävä.
– Äkkirikastuminen on edelleen erittäin epätodennäköinen unelma. En esimerkiksi itse tiedä ketään äkkirikastunutta. Kryptovaluutoista varmasti muutama otti rahansa ulos oikeaan aikaan, mutta itse en ole suositellut niihin sijoittamista koskaan.
Hän pitää järkevänä tavoitteena sijoitusten tuplaamista aikaisintaan 5–7 vuoden aikajänteellä.
– Silloin voidaan puhua vaurastumisesta. Äkkirikastumiseen liittyvät ajatukset koskettavat muutamia kuukausia.
Syy äkkirikastumisbuumiin oli kryptovaluuttojen ja esimerkiksi somevaikuttajien masinoimien niin sanottujen meemiosakkeiden lisäksi matala korkotaso. Lainaraha oli käytännössä ilmaista kymmenen vuoden ajan ja inflaatioprosentti pieni. Yhtälö houkutteli myös varttuneemman sukupolven edustajia riskisijoituksiin. Jotain buumista kertoo se, että miljoonan suomalaisen osakkeenomistajan raja rikkoutui juuri.
– Moni yritti rikastua velkarahalla, kun otti lainaa esimerkiksi asuntojen ostoon. Nyt korot ovat nousseet, ja osakemarkkinat ovat 25 prosenttia miinuksella vuodessa. Uusien asuntojen kauppakin on pudonnut puolella, ja hinnat ovat kääntyneet laskuun.
Kun myös elämisen kustannukset ovat nousseet rajusti, ei ihme, että äkkirikastumispuheita ei kuulu enää edes kaikuina nurkista.
Oksaharju toteaa, että nyt on alkanut taas korostua se, että vaurastumisen eteen on nähtävä vaivaa ja annettava sille aikaa. Samalla on kierrettävä ohimenevät villitykset.
– Mielestäni nyt on aika panostaa omaan osaamiseen, jos haluaa vaurastua.
Jukka Oksaharju on nyt 35-vuotias. Hän sijoitti omaa rahaa ensimmäisen kerran pörssiin, kun oli 13-vuotias.
– Ne olivat Nokian osakkeita it-kuplan puhkeamisen jälkeen.
Oksaharju on sijoittanut vuodesta toiseen pitkäjänteisesti sekä pörssilistattujen että listaamattomien yritysten osakkeisiin, tontteihin ja asuntoihin ja välillä myynyt jotain pois. Hän arvioi omaisuutensa arvoksi nyt 1,8 miljoonaa euroa.
– Oikotietä ei ole ollut, vaan täytyy osata katsoa vähintään kymmenen vuoden päähän ja olla jatkuvasti kiinnostunut. Sitä voi sanoa boomerin ohjeeksi, mutta älä sijoita pörssiin, jos tähtäimesi on alle viiden vuoden päässä.
Hän toteaa, että nyt nollasummasta lähtevä määrätietoinen muutaman sadan euron sijoittaminen kuukausittain voi viedä miljoonan euron maagiselle rajalle 30–40 vuoden päästä.
– Siihen aikaan mahtuu ylämäkiä ja alamäkiä, erilaisia maailmantilanteita ja talouskriisejä. Onhan viime vuosinakin tullut asioita, esimerkiksi koronapandemia ja sota, jotka ovat laittaneet asioita tärkeysjärjestykseen. Äkkirikastumisen tavoittelu tuskin on yksi niistä. Nyt meillä on tietyllä lailla terveempi suhtautuminen rahaan kuin viime vuosina on ollut.