Ensin Terho Puustinen, 52, olisi halunnut tehdä kirjan Hannes Kulvikista. Kulvik työskenteli pörssiyhtiö Sponsorin toimitusjohtajana vuosina 1982–1991. Kulvik ei innostunut henkilökuvasta mutta lupasi paljastaa sijoitusfilosofiansa.
Se kiinnosti pörssitoimittajana uransa aloittanutta Puustista, ja hän päätti koota kirjaan muidenkin menestyneiden sijoittajien oppeja.
– Ymmärsin, että voin tehdä kirjan sijoittamisen psykologiasta. Hannes Kulvikin ajattelussa henkinen puoli on hyvin vahva. Rauhallisuuden filosofia on tärkein oppi, jonka häneltä sain, Puustinen sanoo.
Sijoittajien kokemuksista syntyi juuri ilmestynyt Sijoittaja – Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla -kirja.
Tässä viisi luonteenpiirrettä, joita hyvä sijoittaja tarvitsee – eikä niistä ole haittaa muussakaan elämässä.
1 Rauhallisuus on kaiken perusta.
Moni sijoittaja tarkistaa osakekurssit ja oman salkkunsa tilanteen kännykästään jopa kymmeniä kertoja päivässä. Pörssin laskut ja nousut aiheuttavat monille levottomuutta, joillekin jopa suoranaista ahdistusta. Sijoittamisen ammattilaiset saavat näissä tilanteissa asiakkailta kysymyksiä, että mitä nyt tehdään.
Usein vaistonvaraiset reaktiot johtavat hätäisiin päätöksiin ja rahan menettämiseen. Niistä saa hetkellistä mielihyvää – olen tehnyt jotain tälle asialle.
– Usein silloin kun tekee kiihkeästi mieli tehdä jotain, sijoittamisessa olisi viisainta olla tekemättä mitään ja vähintäänkin ajatella ennen kuin tekee, Puustinen sanoo.
– Muuten käy helposti niin, että ostetaan kalliilla ja myydään halvalla. Kun jokin osake nousee jyrkästi, ostetaan sitä, koska muutkin ostavat. Sama lauma-ajattelu vaikuttaa myös silloin, kun kurssit laskevat jyrkästi.
Älykkäät ihmiset ovat usein aktiivisia ja itsevarmoja. Menestynyt sijoittaja Warren Buffett on sanonut, että älykkyyttä tärkeämpi on tyyni mielenlaatu, sellainen, joka hillitsee vaistonvaraisia reaktioita.

2 Uteliaisuus kannustaa ottamaan asioista selvää.
Jossittelu on turhaa, ellei sitä hyödynnä oppimiseen.
– Uteliaisuudella tarkoitan avointa mieltä, joka on aidosti kiinnostunut siitä, miten maailma toimii ja miten ihmiset toimivat. Uteliaisuus on myös empatiaa, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja olla enemmän kiinnostunut toisen ajatuksista kuin omistaan.
Kun ihminen on utelias, hän haluaa ottaa selvää yrityksistä, joihin sijoittaa. Hän miettii niiden asiakkaiden tarpeita ja sitä, mihin maailma on kenties menossa. Älyllisesti utelias ihminen on myös valmis kyseenalaistamaan omia aiempia uskomuksiaan ja tunnustaa, ettei tiedä kaikkea. Totuuden etsiminenkin on upeaa, vaikka sitä ei koskaan löydäkään. Olemme aina totuutta jäljessä.
– Historia toistaa itseään joskus mutta ei aina. Siksi ostojen ja myyntien ajoittaminen on mahdotonta. Moni etsii totuutta historiasta ja haluaisi trendien jatkuvan.
Uteliaisuus on sitäkin, että vaihdetaan mielipidettä, kun siihen on hyvä syy.
– Se on meille suomalaisille vaikeaa, koska olemme jääräpäisiä ja itsenäisiä, suorastaan halveksumme takinkääntäjiä. Fiksusta takinkääntämisestä pitäisi tehdä kansalaistaito.
Uteliaisuuttakin voi kehittää. Se vaatii omaan itseen tutustumista.
3 Rohkeutta tarvitaan etenkin huonoina hetkinä.
Suomalaiset ovat lottokansaa. Olemme aika rohkeita pelaamaan rahapeliä pienillä panoksilla. Olemme kuitenkin hyvin varovaisia sijoittamaan rahaa pörssiin, vaikka siellä onnistumisen todennäköisyys on paljon suurempi. Lisäksi oman ajattelun ja tuloksen välillä on pörssissä selkeä yhteys. Siinä ei ole kyse pelistä vaan yritysten omistamisesta.
Lisäämällä rohkeutta tietoisesti ja tutustumalla osakesijoittamiseen ja sen historiaan meillä olisi mahdollisuus vaurastua selvästi nykyistä paremmin. Suomalaisilla on tuottamattomilla pankkitileillä noin sata miljardia euroa.
Moni innostuu sijoittamisesta, kun kurssit lähtevät nousuun. Kun kurssit laskevat, tulee paljon pettymyksiä ja kiinnostus vähenee. Rohkeutta tarvitaan juuri silloin: tulos tehdään pitkälti silloin kun niitä osakkeita ostetaan.
– Meidän pitäisi rohkaista itseämme toimimaan silloin kun veri niin sanotusti virtaa markkinoilla. Ongelmana on se, että emme tiedä, koska palkinto tulee. Se voi tulla ensi vuonna tai jopa vasta kymmenen vuoden päästä.
Syöksyt tuntuvat pelottavilta, mutta kun katsoo sijoittamisen historian pitkää käyrää, ne ovat vain pieniä kyykähdyksiä. Rauhallisuutta voi tuoda sekin, jos sijoittamansa rahan voi unohtaa ja jopa kuvitella menettävänsä. Ei toki voi suositella, että kenenkään kannattaisi laittaa kaikki rahansa ja koko elämänsä kiinni pörssiin.
4 Nöyryys lisää kriittistä ajattelua.
Hampurin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ylpeä ja älykäs ihminen on taitava etsimään vahvistusta omille aikaisemmille uskomuksilleen. Kun älykäs ja ylpeä ihminen on väärässä, hän ajaa suuremmalla nopeudella syvemmälle metsään kuin nöyrä, epävarma ja vähän vähemmän älykäs ihminen.
– Warren Buffettin mukaan ihan tavallisen älykäs ihminen saattaa menestyä osakemarkkinoilla paremmin kuin huippuälykäs. Tässä tullaan nöyryyteen.
Nöyrä tarkastelee itseään usein kriittisemmin kuin ylpeä. Hän saattaa huomata ajattelussaan ja toiminnassaan ongelmia aikaisemmin kuin ylpeä ihminen. Siksi älyllinen nöyryys on tärkeässä asemassa sijoittamisen tuloksissa. Nöyrä ihminen sanoo ylpeää aikaisemmin ja useammin, että olin väärässä tai jopa että olen väärässä.
– Tutkimusten mukaan naiset onnistuvat usein sijoittajina miehiä paremmin. Testosteroni ja kortisoli heikentävät päätöksenteon laatua etenkin nopeissa painetilanteissa. Tämä on hätkähdyttävä tieto.
Ikääntyminen voi olla eduksi nöyryyden lisääntymiselle.
– Minäkin olin nuorena itsevarmempi ja ylpeämpi kuin nyt ja tein nopeammin jyrkempiä johtopäätöksiä. En väitä olevani muita parempi ihminen, kun puhun näistä teemoista.
5 Armollisuus auttaa hyväksymään epäonnistumiset.
Jos kuusi tai seitsemän kymmenestä sijoituspäätöksestä – tai ylipäätään päätöksistä – osuu kohtuullisesti kohdalleen, ihminen yleensä menestyy melko hyvin.
Armollisuus on sitäkin, että hyväksyy tekemänsä huonon päätöksen ja antaa sen itselleen anteeksi. Kukaan ei voi sijoittaa, jos edellyttää itseltään virheettömyyttä. Silloin raha jää sinne pankkitilille, ja niin on parempi, jos ihminen on täysin armoton itselleen. Sijoittaminen ei sovi kaikille.
Tai sitten pitää antaa rahojen sijoittaminen jonkun toisen tehtäväksi. Armollisuus on myös sitä, että ymmärtää, että se toinenkin voi epäonnistua ja tehdä virheitä. Jos esimerkiksi rahasto ei yhtenä vuonna menesty niin hyvin kuin toiveissa on ollut, se ei vielä ratkaise mitään. Viiden tai kymmenen vuoden horisontti ratkaisee.
Armollisuus auttaa toipumaan epäonnistumisista.
– Yritin kerran ostaa M-Realin osakkeita halvemmalla kuin päivän hinta oli, vaikka sekin oli jo halpa. En saanut niitä, mutta jos olisin saanut, tuhannen euron sijoitus olisi nyt laadukkaan henkilöauton arvoinen. Jossittelu on turhaa, ellei sitä hyödynnä oppimiseen. Tuosta tapauksesta opin, että enää en tee pohjakalastelutarjouksia vaan ostan osakkeita aina sen hetken markkinahinnalla. Ikä on tuonut myös lisää armollisuutta.