Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Helsinki tekee oikein oppilashuollon kanssa – muualla väliinputoamisen vaara

Helsingin koulujen oppilashuolto eli koulupsykologien ja -kuraattorien palvelut säilyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnoitavina sote-uudistuksen jälkeenkin. Asiasta päätti kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto viime viikolla.

Virkakunnan pohjaesitys oli, että oppilashuollon palvelut siirtyisivät sosiaali- ja terveystoimialan vastuulle, mutta jaosto päätti kuitenkin toisin. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) sanoi Helsingin Uutisille, että kyse on siitä, nähdäänkö oppilashuolto pääsääntöisesti ennaltaehkäisevänä ja kouluyhteisön työtä tukevana, vai osana kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluita.

Razmyarista on tärkeää, että koulujen henkilöstö pystyy työskentelemään saumattomasti yhdessä. Razmyar kuitenkin myöntää, että koko palveluketjua pitää parantaa.

Koulujen ja oppilaitosten tehtävä on pyrkiä toimimaan ennakoivasti, mutta samalla myös yksilöllisiä palveluita tarvitaan. Lapset ja nuoret eivät ole päässeet mielenterveyspalveluiden piiriin riittävästi ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kohtuuttoman pitkät jonot.

Sote-uudistuksen myötä muualla Suomessa opiskeluhuollon palvelut siirtyvät sosiaali- ja terveystoimialan alaisuuteen uusille hyvinvointialueille. Helsinki voi kuitenkin sille myönnetyn erityisratkaisun myötä itse organisoida oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämisen haluamallaan tavalla.

Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. On syytä toivoa, että jaoston päätös pysyy, sillä se vaikuttaisi olevan helsinkiläisten lasten ja nuorten, sekä viime kädessä veronmaksajienkin etu. Kaikkialla muualla nimittäin tuskaillaan, että miten väliinputoamiset vältetään – oppilashuolto on sote-uudistuksessa juuri yksi mahdollinen pudokas.

Helsingistä saadaan päätöksen ja jatkossa Espoosta sekä Vantaasta (uusista hyvinvointialueista) eroavan toimintamallin kautta myös mielenkiintoinen benchmark siitä, miten ennaltaehkäisy, palveluiden piiriin pääsy ja muut mittarit kehittyvät ja todennäköisesti eriytyvät.

Toivottavasti sen mallin käyttäjä, jonka tulokset osoittautuvat huonommiksi, on halukas ja kyvykäs muuttamaan toimintaansa. Koronan jälkihoidon ja kaiken maailman lieveilmiöiden aikakaudella oppilashuollossa ei ole vara epäonnistua.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja