Kaupungille sateli kyselyitä 500 miljoonan euron "piilottamisesta" tiedottamisessa – Tässä vastaus

Helsingin talous selvisi koronavuodesta oletettua paremmin. Siihen vaikuttivat muun muassa valtiolta saadut koronakompensaatiot. Päivi Tuovinen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsingin kaupungin taloustilanne ja rahavarat ovat nousseet puheenaiheeksi. Helsingin Uutiset uutisoi tiistaina, että kaupunki ei maksa tulospalkkioita kenellekään viime vuodelta, sillä tulospalkkioiden yhteinen rahoitusehto ei täyttynyt.

Tilanne suututtaa monia kaupungin työntekijöitä, eikä tuohtumusta vähennä suinkaan se, että samaan aikaan kerrottiin kaupungin ylijäämän viime vuodelta olevan lähes 500 miljoonaa euroa. Asukkaiden Helsinki -listan Yrjö Hakanen ihmetteli, miksi 499 miljoonan euron ylijäämää ei kerrottu tiedotteessa vaan se piti hakea kaupungin yli 200-sivuisesta tilinpäätöskirjasta.

Helsingin talous ei koronavuonna sakannutkaan pelätysti – valtion tuet kompensoivat verotulojen pienentymistä

Kaupunginkansliasta huomautetaan, että asiaa koskien on tullut kyselyitä, mutta tilinpäätöstiedotteessa mainitaan kyllä, että kaupungin tulos on 497 miljoonaa euroa. Asiaan on vastannut kaupungin talousarviopäällikkö Matti Malinen:

– Kaupungin on rahoitettava vero- ja muilla tuloillaan paitsi vuotuiset toimintamenot myös investointinsa. Tästä syystä oikeimmin kaupungin talouden tasapainoa (yli- tai alijäämäisyyttä) kuvaa tilinpäätöksen rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta.

– Tuloslaskelman mukainen ylijäämä talouden tasapainon kuvaajana on puutteellinen, sillä tuloslaskelmassa investoinnit ovat mukana vain poistojen kautta. Helsingissä, ja muissakin kasvavissa kaupungeissa, investointitaso on jatkuvasti huomattavasti poistojen määrää korkeampi.

Työntekijät raivostuivat: Helsinki ei maksa tulospalkkioita – "Lähes koko vuosi 2020 meni työuupumusta vastaan taistellessa"

Vuonna 2020 kaupungin investoinnit olivat 1 047 miljoonaa, poistot 376 miljoonaa.

Taloussuunnitelmakaudella 2021–2023 vuosittainen investointitaso on noin 900 miljoonaa ja 10 vuoden investointiohjelmassa keskimäärin noin 830 miljoonaa.

– Tuloslaskelman mukainen ylijäämä ohjautuu siis kaupungin investointien rahoittamiseen. Vaikka vuonna 2020 tilikauden ylijäämä oli lähes 500 miljoonaa, oli toiminnan ja investointien rahavirta juuri ja juuri tasapainossa (-9 miljoonaa). Tilanteessa, jossa toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, joudutaan investointeja rahoittamaan lainanotolla, mikä kaventaa taloudellista liikkumavaraa jatkossa, kun tulovirralla joudutaan hoitamaan myös lainojen takaisin maksu, selvitetään Matti Malisen laatimassa vastauksessa.

Kruunusiltojen kustannusarvio nousi 35% – 350 miljoonan uudessa arviossa eivät ole mukana vaunut ja Laajasalon varikko

Helsingissä käynnissä tai suunnitteilla on pelkästään raideliikenneinvestoinneissa muun muassa raidejokeri, Kruunusillat-raitiotie sekä Vihdintien ratikka.

Kaupungilta muistutetaan lisäksi, että Helsingin palvelutaso on kyetty pitämään laajana ja monipuolisena vertailtaessa sitä muihin kaupunkeihin.

Liian pieneksi jäävä metro tuonee ison laskun helsinkiläisille veronmaksajille – Helsingin osuus kuluista 70 %

Veronmaksajat: Keskituloisella jää Ruotsissa käteen yli 2 000 euroa enemmän vuodessa – Suomi on kansainvälisessä vertailussa kova tuloverottaja

Finlandia-taloon valittiin uusi marmori – luvataan kestävän vähintään 50 vuotta

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Vaihda vapaalle ja tule Vantaalle – täällä on kaikki!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut