Stressaavat ajat ovat saaneet monet etsimään uusia keinoja rentoutua ja lisätä resilienssiä.
Kaksitoista ihmistä makaa kuolleen asennossa Espoon Kauklahden joogastudion lattialla, kun Mirva Keinänen kutoo ääniaaltojen verkkoa viidellä tiibetiläisellä äänimaljalla.
Äänimaljat värähtelevät satunnaisessa järjestyksessä ja rytmissä, ja matalimmat taajuudet tuntuvat kehossa saakka.
Ääniaallot alkavat keinuttaa kuin olisi vesillä tai meren ääressä laiturilla. Joku nukahtaa sointukylpyyn.
– Minulle tuli kylmä ja tuntui kuin olisin ollut hypnoosissa, kunnes äidin kuorsaus palautti tähän hetkeen, kertoo yksi osallistujista ensimmäisen äänimaljarentoutuksensa päätteeksi.
Äänimaljahoito soveltuu moneen käyttötarkoitukseen: stressiin, syvärentoutukseen, ahdistukseen, unettomuuteen ja kehon jännitystilojen laukaisemiseen, Keinänen kertoo.
Vaikutukset perustuvat ääniaaltoihin ja resonanssiin eli myötävärähtelyyn.
– Hoidot ja kylvyt koetaan eri tavalla. Jotkut rentoutuvat, toiset energisoituvat.
– Ei tarvitse olla mitään eikä tehdä mitään – eikä ole mitään, mitä kuuluisi tuntea. Äänimaljarentoutus on joka kerralla omanlaisensa.
Äänimaljahoidoksi kutsutaan yleensä yksilöhoitoa, jossa äänimaljoja ”soitetaan” hoidettavan keholla. Sointukylvyssä ollaan puolestaan silloin, kun äänimaljoista nautitaan ryhmänä.
– Äänimaljat toimivat hoidollisina yksilöhoitoina tehtynä, mutta ryhmässä toteutettu sointukylpy enemmän rentoutumiskeinona.
Keinänen kertoo, että äänimaljahoidoista haetaan apua esimerkiksi kehon jännitystiloihin ja kipuihin sekä sairauksiin, joihin rentoutumisen tai palautumisen puute vaikuttavat merkittävästi, kuten verenpainetautiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä migreeniin.

Kauklahdessa perhekotia pyörittävä Keinänen kouluttautui äänimaljahoitajaksi ja sointukylpyohjaajaksi viime vuonna, kun ajatteli äänimaljahoitojen täydentävän mainiosti hänen aiemmin tarjoamiaan palveluja, terveysmetsäkävelyjä sekä neuropsykiatrista valmennusta.
– Jos aikaisemmin on turvauduttu yhteiskunnan apuun, on nyt huomattu, että apu rapistuu ja on alettu yhä enemmän ajatella, mitä itse voidaan tehdä oman hyvinvoinnin ja terveyden eteen. Tämä voi olla myönteinen muutos kaikesta pahasta, mitä nyt on meneillään.
Mitä enemmän ulkoa tulee stressiä, sitä enemmän tarvitaan kykyä hallita mieltä.
– Korona on pistänyt meidät kääntymään sisään päin. Yhä useampi miettii, millä vahvistaa resilienssiä.
Keinänen kertoo, että äänimaljahoito voi toimia myös ihmisillä, joilla on esimerkiksi tarkkaavaisuuden häiriöitä.
– Levottomat ja vaikkapa autisminkirjolaiset kokevat tämän hyvin voimakkaasti ja saavat yhteyden omaan kehoonsa.
Ennen äänimaljarentoutusta arjen kierroksia laskettiin yin-joogalla ja jooganidra-syvärentoutuksella.
Yin-joogassa ollaan passiivisissa asanoissa useita minuutteja kerrallaan.
– Kun kehon lukkoja saadaan vähän auki, on helpompaa päästä syvään rentoutumisen tilaan, avaa workshopin ideaa Kauklahden joogastudion yrittäjä Sofia Korhonen.