Ajassa: Korona tunkeutuu uniin – tutkija Nils Sandman varoittaa lisääntyvien painajaisten seurauksista

Pandemiasta ahdistuneet näkevät nyt enemmän painajaisia kuin ennen koronaa. Toiset taas nukkuvat korona-aikana aiempaa paremmin.

Nils Sandmanin mukaan pandemia-ajan näkyminen painajaisissa tulee ottaa vakavasti. Toistuvat painajaiset voivat ennakoida mielenterveyden ongelmia. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Pandemia näkyy lisääntyneenä stressinä, ja koronasta ahdistuvilla on myös enemmän uniongelmia. Turun yliopiston erikoistutkija Nils Sandmanin mukaan tuore tutkimustulos on linjassa sen kanssa, mitä jo entuudestaan tiedetään poikkeusolosuhteiden vaikutuksesta uniin.

– Esimerkiksi toisen maailmansodan vaikutukset näkyivät suomalaisten unissa vielä 1970-luvulla. Rintamalla olleet näkivät silloin kolme kertaa enemmän painajaisia kuin muu väestö.

Sandman analysoi yhdessä Helsingin yliopiston unitutkijoiden kanssa Helsingin Sanomien lukijoilta keväällä kerätyn uniaineiston. Untaan arvioi viikon aikana 4 275 henkilöä.

Vastaajista yli puolet kertoi stressin lisääntyneen pandemia-aikana. Liki kolmannes taas heräili normaalia enemmän kesken unien. Neljännes vastaajista kertoi näkevänsä enemmän painajaisia kuin pandemiaa edeltävänä aikana.

Vaikka lehden lukijoilta kerätty otos ei olekaan tieteellisesti edustava, tulokset ovat Sandmanin mukaan aiempien tutkimusten mukaisia. Painajaiset lisääntyvät esimerkiksi sotien ja terrori-iskujen aikana.

Painajaisten määritelmä ei ole yksiselitteinen. Olennaista on kuitenkin negatiivinen tunnekokemus. Kuvitus: Suvi Lantta, kuvat: AOP/Alamy

Pandemia näkyi myös painajaisten sisällöissä. Unissa pelon aiheina oli esimerkiksi viruksen tarttuminen tai sosiaalisen eristäytymisen epäonnistuminen.

Esimerkiksi toisen maailmansodan vaikutukset näkyivät suomalaisten unissa vielä 1970-luvulla.

Nils Sandman

Mutta mikä saa meidät näkemään painajaisia, ja mitä ne oikein ovat? Sandmanin mukaan painajaisen määrittelyistä ja syistä ei ole yksimielisyyttä.

Painajaiselle oleellista on negatiivinen tunnekokemus. Unessa koetaan ahdistusta, pelkoa tai surua. Jotkut määrittelevät painajaiset myös niin, että unen aiheuttamat voimakkaat tunteet pakottavat heräämään. Sandman itse jättäisi portin auki sille, että painajaisesta ei välttämättä heti herätä.

Tieteellistä yksimielisyyttä ei ole myöskään painajaisten syille. Puolet suomalaisista näkee kuukausittain jonkin painajaisen, ja yksi lähestymistapa on, että unien avulla käsitellään vaikeita tunteita tai asioita. Näin painajaiset ovat hyödyllisiä mielenterveydelle.

Uhkasimulaatio-teorian mukaan painajaiset taas ovat kehittyneet evoluution tuloksena. Ne ovat aikoinaan auttaneet selviytymään tosielämän uhkaavista tilanteista mahdollistamalla niiden harjoittelun unissa. Teorian mukaan ne hoitavat edelleen samaa tehtävää, vaikka uhat ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet.

Sandmania kiinnostaa painajaisissa tietoisuuden kysymykset. Se, miten unen aikana aivot kykenevät rakentamaan oman maailman, joka ei tunnu liittyvän ulkopuoliseen maailmaan.

– Jos aivot pystyvät luomaan kokonaisen maailman unen aikana, niin myös valvemaailmamme on aivojen tuottama, hän muistuttaa.

Sandman väitteli painajaisista ja on tutkinut niitä pitkään. Hän kertoo, ettei itse näe painajaisia normaalia enemmän – ei edes korona-aikana. Painajaisten näkemisessä onkin ihmisten välillä suuria vaihteluja. Osa näkee niitä paljon ja toistuvasti ilman, että niillä on vaikutusta muuhun elämään. Osalla taas painajaiset vaikeuttavat nukkumista.

– Painajaiset ovat ongelma, jos ne ovat toistuvia ja ihminen esimerkiksi pelkää, ettei niiden takia saa enää unta. Tämä voi johtaa masennusoireiluun tai muihin mielenterveyden ongelmiin.

Nils Sandman on kiinnostunut siitä, miten ihmisen aivot kykenevät unissa luomaan aivan oman maailmansa. Tomi Kangasniemi

Lisääntyvää hoidon tarvetta on Sandmanin mukaan odotettavissa myös pandemian seurauksena, kun ahdistuneiden ihmisten painajaiset lisääntyvät. Hän tosin muistuttaa, että painajaisten lisääntyminen näkyy vain osalla väestössä.

Puolet unikyselyyn vastanneista kertoi nukkuneensa korona-aikana aiempaa enemmän.

– Esimerkiksi etätyö on mahdollistanut sen, että iltavirkut ihmiset, joille varhaiset aamuherätykset ovat vaikeita, nukkuvat nyt jopa enemmän ja säännöllisemmin. Itsekin olen enemmän sellainen. Kun työmatka jää väliin, on helpompi ylläpitää hyvää unirytmiä.

Hän

Nils Sandman

Syntynyt 1985. Asuu Turussa.

Koulutukseltaan filosofian tohtori, pääaineena psykologia.

Työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston psykologian laitoksella.

Perheeseen kuuluu puoliso Sanna.

Ennen pandemiaa harrastuksiin kuului matkustaminen ja valokuvaus. Pandemian aikana iloa on tuottanut teeharrastus ja erityisesti itäaasialaiset vihreät teet.

Työstressi piinasi munkin unia jo 1400-luvulla

Jöns Budde ratkaisi 1400-luvulla Naantalin luostarissa vaikean työtehtävänsä, kun pyhimys ilmestyi uneen häntä auttamaan. Budden uni on varhaisin esimerkki Pohjoisen painajaiset 1400–2020 -hankkeen uniaineistossa. Aineistosta käy ilmi, että erilaiset pelot, uhat ja stressaavat tilanteet ovat näkyneet painajaisunina vuosisatojen ajan.

– Trauman kokemukset ovat aina heijastuneet ihmisten unimaailmassa, mutta kunakin aikana omalla tavallaan. Tänä vuonna on usean tutkimusryhmän voimin tutkittu koronapandemian tuottamia unia. Menneisyyden ihmisten unissa taas heijastuvat esimerkiksi ruttoepidemioiden kauhut, kertoo hanketta johtava Helsingin yliopiston professori Anu Korhonen.

Pohjoiset painajaiset 1400–2020 tutkii suomalaisten ja skandinaavisten pahojen unien historiaa lähinnä historian ja folkloristiikan näkökulmista. Kiinnostuksen kohteena on, miten ihmiset ovat käsittäneet painajaiset ja pahat unet ja mitä he niistä ovat ajatelleet. Aineiston keruu päättyi viime keväänä.

Varsinkin varhaisempina aikoina painajaisten on nähty olevan yhteydessä paholaiseen ja unille on usein annettu kansanuskoon liittyviä tai kristillisiä merkityksiä.

Hankkeen pohjalta ollaan kokoamassa kirjaa. Kirjassa tutkitaan, millaisiin tilanteisiin ja paikkoihin unet liittyvät ja sijoittuvat, mikä painajaisia ja pahoja unia tuottaa ja miten nämä painajaisten lähteet ovat historiassa muuttuneet.

– Meitä kiinnostaa myös, millaisia kehollisia ja aistikokemuksia ihmiset niin menneisyydessä kuin nykyajassa kertovat painajaisten olleen ja miten painajaisiin reagoidaan, Korhonen tiivistää.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut